Pienellä olen kuitenkin päässyt, onnekas minä – työmatkat taittuvat vielä kävellen ja istumatyössä pärjää hyvin, kun tarjolla on sähköpöytä, jota voi nostaa tarpeen mukaan. Silti työpäivän jälkeen huomaan olevani uupuneempi kuin ennen – vaikka pää haluaisi juosta maratonin, keho kaipaa jo lepoa ja se onkin hyvä pitää mielessä.
Kuva, idea ja toteutus: DMK Photography, torahampaat: ihan omat! |
Vatsa ei ole mielestäni kasvanut muutaman viikon sisällä mitenkään erityisesti, enenmmän tuntuu kuin se olisi painunut vähän alemmas. Vauva ilmeisesti suuntaa hieman alaspäin viikolla 30 ja tämä on ihan normaalia – äitikin voi taas hengittää kunnolla! Vielä muutama viikko sitten en saanut kunnolla happea, kun tyyppi vei kaiken tilan keuhkoilta.
Rinnat, noh – sanotaanko että niissä olen huomannut muutoksia lähinnä koon puolesta. Rintsikkakauppaan pitäisi suunnata, mutta en usko rintojen vielä vakiinnuttaneen kokoaan, joten olen hommannut muutamat edulliset imetysliivit ja päättänyt odottaa hetkosen, miten kuppikoon ja rinnanympäryksenkin käy tulevaisuudessa.
Ajatukset alkavat jo pörräillä tulevassa synnytyksessä, vaikka matkaa äitiysloman alkuun on vielä neljä ja puoli viikkoa. JÄNNITTÄÄ, kauhistuttaa, ihastuttaa, odotuttaa ja itketyttää – kaksi kuukautta ja mun elämäni mullistuu täysin!
<3 Hannele
Voi Hannele kun sä näytät aina vaan upeammalta ja kauniimmalta ja masuasukkikin näyttää voivan hyvin :) Näitä lukiessa tulee ihan semmonen fiilis, että teidän pienokainen saa ihan loistoäidin ja varmasti isän myös. Toivoisin, että jokainen pieni tässä maailmassa sais yhtä hellän, huolehtivan ja lämmin sydämisen äidin <3
VastaaPoistaVoimia jatkoon, iloa ja onnea tulevaan ja terkkuja pienelle :)
Katja M.
Voi miten kauniita sanoja, kiitos! :) Olen otettu. <3
PoistaOnkohan siellä ala-asteelta tuttu Katja?
Minähän se.. Kaisan kuorosta :D
VastaaPoistaHehee, oi niitä aikoja <3. :D
PoistaIhana vauvamasu <3
VastaaPoistaOi kiitos Rimma :).
Poista