Mökkiterveisiä!

No se on Nukanakki tässä terve. Pöllin koneen, koska mökillä on tylsää eikä mitään tekemistä, joten ajattelin vaikka päivittää teille välillä vähän juttua munkin elämästä. Ei oo meinaa vähään aikaan mainittu eräitä söpöjä ja temppuja osaavia koiria täällä, kun joku muu on vienyt kaiken huomion.

Tässä mä oon, terve vaan. 

Nää kuvat on vähän hämäriä, mun tassut ei ylety valokatkaisimelle.

Joo, eli mökillä ollaan. Pirun tylsää. Nuo tyypit haluais että menisin ulos kirmaamaan, ei paljon kirmailut kiinnosta – menkööt ite jonnekin pusikkoon seisomaan, siellä on hyttysiä. En ymmärrä miksi ei voidan pysyä Helsingissä ja mennä vaikka lihakauppaan lomalle.

Mikä on mun paras puoli? Tuo vasen profiili aikaa jees, edestäki oon aika beauty. 

Mä haluaisin palata vielä tähän Tukkis-poika-aiheeseen ja kertoa vähän mun kantaa tähän hommaan. Tavallaan en tykkää kyllä tippaakaan – mut on ajettu pois sängystä nukkumasta, ennen sain nukkua lämpimästi näiden kahden läskin välissä, nyt nukun joko lattialla yksin tai toisessa huoneessa isännän kanssa, jos sillä on töitä seuraavana päivänä. Ja se sänky on pieni, ymmärrättekö?

Ja herrajumala sitä metakkaa mikä siitä pennusta lähtee – jos olisin tajunnut sen vatsakummun sisältävän noin äänekkään yllätyksen, olisin saattanut ovelasti liittoutua vaikkapa Hannelen äidin kanssa ennen Tukkiksen syntymää – sen verran enemmän saan rapsutusta ja huomiota siellä.

No nyt tää yks tuli tähän höyleilemään, varmaan huomas että mulla on kamera päällä – huomiohou. 

Jep. Eli tätä mun elämä on. Sairaan kivaa, kuten kuvasta näkyy.

Jos näätte mut jossain kaupungilla niin antakaa nakkeja.

<3 Nukanakki