Mökkielämää

Jee täällä ollaan hiljalleen taas elossa! Kuten epäilinkin, väsymyksen syy oli hormonaalinen ja sen aiheuttajakin on nyt tipotiessään – ihanaa, kun olo on taas normaali.

Juhannuksena rauhoituimme näissä maisemissa

Arvatkaas missä me ollaan? Ensin ajelimme vanhempieni mökille Pihtiputaalle ja viivyimme siellä muutaman yön, mutta tällä rouvalla paloi käpy jo kolmen yön jälkeen – miten maailmassa voi olla niin paljon hyttysiä? Tai veikkaanpa että suurin osa niistä asuu Pihtiputaan metsissä, jossa niille on kehittynyt aivan oma tekoäly, nimittäin meno oli hurjempaa kuin Lapissa (ja se on jo paljon se). Muutaman yön jälkeen ne perhanan inisijät keksivät keinon päästä sisälle mökkiin ja siinä vaiheessa me päätimme luovuttaa.

Yleensä vanhempieni mökki on todellinen levon tyyssija ja maailman ihanin paikka, toivotaan että tämä kesä on jokin yksi yksittäinen kummallisuus kesien joukossa. Jäi hieman ikävä mökkisaunaa, en saanut saunoa tarpeeksi – onneksi on vielä kesää ja syksyä ja talvea ja elämää jäljellä.

Juhannusillallinen ennen herkkuja – kiitos vielä Suvi ja Mikko!

Mutta siis kun rouvalla palaa käpy, niin rouvalla palaa käpy – vuokrasin meille Kalajoen Hiekkasärkiltä lomakodin pariksi yöksi ihan yllättäin että naps vaan. Olen viettänyt täällä ihan älyttömästi aikaa lapsena ja nuorena, ihanaa päästä pitkästä aikaa näihin maisemiin. Tosin hiukan on paikat muuttuneet! Lomakylä on kasvanut niin paljon, ettei sitä meinaa samaksi tunnistaa.

Tukkis nukkuu tuolla päikkäreitä, mutta jahka poju herää niin sitten me lähdemme nauttimaan helteestä – TULIHAN SE KESÄ. Tälle päivälle on luvattu hellelukemia ja meikäläinen kirjottelee tätä kesämekossa, eli odotukset on korkealla ;). Bikineitäkin kävin ostamassa, vaikka se saattaakin olla paras taikakeino hyvien säiden karkotukseen.

Ihanaa hellepäivää sinne ruudun toiselle puolen! Blogikin tästä varmasti virkoaa, kun bloggaaja on taas hereillä :D.