Jee mä olen taas täällä! Käden kipuilu helpotti hyvin levolla (vaikka vähän sometinkin toisella kädellä – addikti!).
Aloittelen tänään raskausviikkoa 40 ja ajattelin kirjoittaa teille omia tunnelmiani raskausviikolta 39 ennen babyshower-postausta.
Käväisimme tänään neuvolassa ja laskettuun aikaan on enää viikko – apua! Raskausviikolla 39 vauvalla 3 200 grammaa ja päästä peppuun pituutta on 34 senttimetriä. Tosin meillä kokoarvion mukaan pikkumies on syntyessää noin 3 300 grammaa, joten menemme hieman keskivertomittojen alapuolella.
Ja mites sitten se äiti? NOH.
Minulla ei aiemmin ole ollut minkäänmoisia turvotuksia, mutta nyt ei kyllä voi sanoa enää samaa – oloni on lihava, raskas ja turvonnut – aika dinosaurus siis nyt näin kaunistelematta! :D Käväisimme eilen ruokakaupassa ja en mahtunut enää kahden kassan väliin pakkaamaan tavaroita. Nyt tiedämme miksi maailmassa ei ole lihavia kassasetiä – ei ne mahdu töihin!
Vaatteista mikään ei oikein tunnu menevän päälle ja tuo kuvauksissakin mukana ollut mekko, joka ihan vastikään vielä oli täysin sopiva, alkaa jo esitellä säärtä vähän liiankin anteliaasti... Toisaalta sitten rakastan masuani, koska siellä on maailman paras pikku pakkaus kasvamassa – hyvin pieni hinta dinosaurus-olosta siis <3.
Toisaalta sitten saan nukuttua suht hyvin, ruoka maistuu, kipuja ei ole liikaa, pääsen ihan hyvin pienille kävelyretkille ja olo on energinen – kyllä tämä loppuraskaus voisi paljon kauheampikin olla.
Saimme vihdoin ja viimein hoitopöydän haettua ja kiitos babyshower-vieraiden, kaikki viimeisetkin tarvikkeet liivinsuojuksista lasinohiin, vaippoihin ja Ainu-pupuun on täällä vauvaa odottamassa.
Nyt on koti valmis pikkumiehelle, toivotaan ettei odotus kestä enää kauan...
<3 Hannele
Ps. Kuvat ovat babyshower-satoa, iso kiitos kuvat napanneelle Suville <3.
Pps. Blogiarvonta päättyi eilen! Kiitos kaikille osallistuneille ja kysymyksensä lähettäneille, pyrin arpomaan voittajan mahdollisimman pian :).
Kyllä vain olet hyvin kaunis odottava nainen :) Mulla vähän samanlaisia fiiliksiä viikoilta 37, kuitenkin jalat ovat kovassa säryssä koko ajan. Kävelyretkelle jos erehdyn, jalat illalla niin turvonneet ettei varpaita saa liikutettua :)
VastaaPoistaKiitos Santra :). Tsemppiä sinnekin! Nää turvotukset on niin hanurista – yöh :D.
PoistaHui, kuinka jännittäviä aikoja elättekään. Kuvista ei yhtään välity dinosaurusolo, itse sen taitaa pahiten aina huomatakin.
VastaaPoistaKiitos Inka! Ja kiva jos noista kuvista ei näy ahtaat paikat, nitä voi sitten katsella raskauden jälkeen ja antaa ajan kullata muistot :D.
PoistaHui, kuinka jännittäviä aikoja elättekään. Kuvista ei yhtään välity dinosaurusolo, itse sen taitaa pahiten aina huomatakin.
VastaaPoistaIhania kuvia <3 Oot kaunis :)
VastaaPoistaKiitos littleB <3.
PoistaNäytät kuvissa kyllä tosi kauniilta odottajalta! Ei se tossa vaiheessa enää yhtään kivaa ole ja muistan miten itsekin tunsin itseni valtavaksi :D tsemppiä, pian se on ohi!!
VastaaPoista-Laapa
laapalaura.blogspot.fi
Kiitos Laapa! En kyllä malta odottaa että saisin pikkumiehen sylin tälle puolen :).
Poista