Erikoisen toivomuslistan vuoksi olemme toivoneet kaikenlaista tarpeellista + Muumien mörköä (joka sekin on tietty tarpeellinen näkökulmasta riippuen). Sellainen lahja on kuitenkin paras, jota haluaa enemmän kuin tarvitsee, eli tässä ne Tukkiksen todelliset toiveet (ei parhausjärjestyksessä toim. huom.)
1. Äitin iPhone ja varalle pari muuta älypuhelinta
Ostimmme pojalle lelupuhelimen, mutta se niin tietää että se on feikki. Eniten kiinnostaa (äidin) iPhone, muuten ei merkillä ja omistajalla niin väliä. Eli siis se iPhone ois jees + varalle aika monta muuta puhelinta lisää, koska pitäähän kallista tekniikkaa välillä vähän maistaa.
Nam.
2. Iso kasa laskuja
3. Paperia, nam nam
Katso edellinen kohta ja kerro se tuhannella – kasa sanomalehtiä, parit naistenlehdet ja kaikki muu syötäväksi kelpaava menee Tukkikselle just eikä melkeen.
4. Paljettityynyt
5. Kaukosäädin
Tai oikeastaan mikä tahansa musta ja kiiltävä vekotin, jossa on värikkäitä näppäimiä.
6. Tietokone
7. Clip-on-hiustenpidennykset
Pitkät hiukset on hienot – niitä voi repiä ja vetää. Omassa päässä ne onkin ihan erityisen hienot, joten jos vois pidennykset toimittaa niin kiva ja kiitos. Värillä ei niin väliä, pääasia että heiluvat kivasti ja niille voi nauraa (vaikka yksin).
8. Nukanakin maistamis- ja halailulupa
9. Se että sais ees joskus kääntyä
10. Ostoskeskus
+11 HULLUNA RUOKAA
Kaikki se, mitä aikuiset syö oikealta lautaselta ja etenkin ne lasit – sairaan hienoja.
Mitä teidän vauvat toivoo?
 |  |
 |  |
Mua silleen naurattaa välillä, miten erilaisia oikeasti vauvatkin voi olla. Siis meidän lapshan vihas kapalointia hyvin intensiivisesti, vaikka kättärillä kätilöt sitä moiseen yritti laittaa pariinki otteeseen. Ei riittäny ku äitisä kerto, että ei, tää laps ei tykkää kapaloinnista. "Kaikki vauvat tykkää kyllä." Kapalointi -> instant huuto siihen asti, että kapalo on auki ja pääsee taas heiluttelemaan itseään. (Pikkanenhan ei tajunnu myöskään kohdussa ollessaan, et hei, tila loppuis ny, pitäis alkaa rauhottuu, vaan anto mennä väännellen, potkien ja pingotellen raskauden loppuun asti. Mikä onki sit ehkä osasyy siihen et vatsalihakset ei haluu palata paikalleen, ku tyyppi löys niiden välistä kivan pehmeän kohdan mistä itseään voi puskea ulospäin..)
VastaaPoistaLisäks kylpy on edelleen no-no. En ymmärrä et tälläi vedessä maailman onnellisimpana lilluva äitee voi saada lapsen, joka vihaa kylpemistä edelleen näin nelikuukautisena noin paljon. Järjetön parku ja rimpuilu. Ei jatkoon. Toistaiseks on heitetty myös romukoppaan äidin ajatus vauvauinnista, koska eihän siitä mitään tuis jos tuo vihaa jo kylpemistä noin paljon.
Mut hei, tiiäks mikä on parasta? Vaipanvaihto. Neiti hymyilee niin leveästi kun pääsee vaipanvaihto pisteelle, tai otetaan pöksyt pois, ku tietää mitä on seuraavaks. Ah, vaippa pois, hetken saa kellotella ilman, joten uutta vaippaakaan vastaan ei kapinoida pahemmin, onhan se ny kuitenki kuiva. Täs kohtaa ollaan jopa melko tyytyväisesti selällään, vaikka muutoin kyllä kääntyillään (lattialla hengatessa, nukkuessa, mitä näitä ny on.) Ookoo plus neiti ilmottaa aika usein, et mulla ois nyt pissahätä, että voitko ny kiltti ottaa tän vaipan auki, ku ei omiin pöksyihin oo kiva pissiä. Luulen, et potalle totuttelu menee ehkä (toivottavasti) helposti, kuhan aletaan vaan muuten istua.
Ahhahaa. Huomaa et unet on ollu taas ohuina, kun ajatus karkas ja runoili mitä sattuu, ja unohti mainita sen neidin toivelistan; et aina sais pissata ilman vaippaa, et äiti ei ois koskaan edes hetkeäkään pois ja tissi ois aina käden ulottovilla (melko perus vauvoilla :P ), ja et sais jo syödä muutaki ku hei mitä äiti laittaa taas suuhunsa ja et ikinä ei pitäis laittaa kypärämyssyä päähän. Nää ois varmaan ne tärkeimmät. Ja nukkumatti sais kyl olla tarkempi; missä ne mun unet viipyy, ku oon väsyny, mutten osaa nukahtaa? Ja loppuks kaikki hyvät unet taas ennen mua, kun pitää painajaisia antaa? Murr.
PoistaMiten voi olla, että teidän pieni vihas kapalointia! :D Hassua – kaikkihan rakastaa sitä! Joo, mutta lapset on niin erilaisia ja ollaanhan me aikuisetkin. Ihanaan kuitenkin nähdä miten pienestä se alkaa, oman persoonan kehittyminen. <3
PoistaMeidän vaavien pitäs kyllä joskus nähdä, nehän on niin vierekkäin syntyneet.
Pus sinne.
<3 Hane
No sitä ne kätilötki ihmetteli vuoronperään vuoronvaihtuessa aina kukin vuorollaan kapaloa laittaessa.. :D Mutjoo. Pienestä alkaa persoonan kehitys :)
VastaaPoistaJa juu, vaavit vois kyllä ehdottomasti miitata! Ja äiditki siinä sivussa. :) Pus ja hyvää vuodenvaihdetta!
Kerrassaan mahtava ja hauska lahjalista. Tulee mieleen omat "vauva-ajat", aika samanlaiset on halut pikkuisilla, tosin silloin ei ollut vielä älypuhelimia. :-)
VastaaPoista