Täti Vihreän väsymystilitys...

Tästä postauksesta piti tulla iloinen juhlimispostaus, mutta voi herranen aika kun katsoin näitä kuvia läpi... Kyllä se vain näkyy naamasta, jos ei ole nukkunut kunnolla noin puoleen vuoteen. Mummulassa Tukkis nukkui aina ensimmäiseen syöttöön asti mummun vieressä, mutta en siltikään oikein levännyt – nukun koiranunta odotellen sitä ensimmäistä syöttöä. Ja jos kotona Tukkis erehtyy nukkumaan läpi yön vain yhdellä yösyötöllä, niin eiköhän äidin ole pakko käydä välillä tarkistamassa että miksi se on niin hiljaa.

Niin väsynyt nainen, silmät seisovat päässä ja niiden alla olevat pussit roikkuvat jossain tissien kohdalla (niin ja tissit kohta kai imetyksen ansiosta roikkuu about navan kohdalla ja napa sitten polvissa koska raskaus. MUTTA ONNEKSI POLVET ON KIINTEÄT, hehee). Eikä tuo mekkokaan nyt oikein sovi just mun kroppamallille. Valivalivali :D. Selvästi tosi kaunis päivä tänään täällä ruudun toisella puolen ;D.

Onneksi juhlissa sentään oli hauskaa! Itsenäisyyspäivän luokkakokoukseen löysin päälleni pikkusiskon kaapista vihreää, jota somistin ripauksella kultaa. Kyllä siskot on vaan hirvittävän kätevä juttu! ;)

Olen toki käynyt jo taistoon väsynyttä oloani vastaan: viikon verran olen juonut vihersmoothieita (tällä kertaa superaine spirulinalla varustettuna), eilen hain kaupasta raakasuklaata ja chia-siemeniä lisäavuksi. Tietystihän se uni (viikon verran nukuttuna) olisi paras juttu, mutta ei siitä oikein nyt vain tule mitään.

Olisiko teillä antaa vinkkejä väsymykseen? Kuljen ympäri kämppää kuin unissakävelijä, päätä särkee ja unohtelen asioita jatkuvasti. Ja sitten kun on lupa nukkua, en vain nukahda, kun päässä pörrää sen miljoonakaksituhatta asiaa.

Onneksi Tukkis nukahtaa nykyään paljon helpommin kuin ennen – kiitos siitä kuuluu iltarutiineille. Myös päivällä uni maistuu, miksihän sitä ei ihminen silloinkaan voi nukkua? :D Kaipa sitä äiti haluaa vähän "omaakin" aikaa ja sitten se aina hippasen lirvahtaa...

Haaveilen ajasta, kun saan nukkua aamulla pitkään... Mies onneksi antaa tähän välillä mahdollisuuden, mutta nyt hänelläkin on ollut sen verran pitkä työrupeama, että olemme olleet aika paljon kaksin. Oottakaapas vaan kun Tukkis on teini-ikäinen, sitten koittaa kosto ;).

Kuvista kiitos kauniille ja rakkaalle Sigille, jonka Zigi Ztyle -blogista löydätte maailman upeimpia kynsiminitaideteoksia.