keskiviikko 1. huhtikuuta 2015

"Kaikki on hyvin, mutta silti en ole onnellinen"

Onko sinullakin kaikki hyvin, mutta et siltikään ole onnellinen? Saisinpa euron KYMMENEN EUROA aina kun kuulen tuon lauseen. Uskoisin että tästä ongelmasta kärsiviä on ainakin muutama siellä ruudun takana, sen verran yleistä se tuntuu olevan.

Asut ehkä kivassa kodissa, parisuhteesi on kunnossa ja sinulla on ihanat lapset, eikä työssäkään nyt ole mitään vikaa. Silti tuntuu ettet ole onnellinen, jotain puuttuu.

Herra Maslowilla on tälle ilmiölle aivan loistava selitys, jonka olen muuten huomannut pitävän paikkansa ainakin omassa elämässäni.

Maslowin tarvehierarkia on paljon muutakin, mutta yksinkertaistan kuviota ja teoriaa hieman hulluna, jotta postauksen pointti tulee paremmin selville.



Ensimmäiseksi huolehdimme tietysti perustarpeiden tyydyttymisestä. Näihin tarpeisiin kuuluvat sellaiset pikkujutut kuin hengittäminen, ravinto, katto pään päälle ja niin edelleen. Jos meillä on aikaa ja rahaa huolehtia perustarpeiden tyydyttymisestä, kiinnostumme muista hyvää elämäämme tuovista asioista, kuten esimerkiksi läheisyydestä, arvostuksesta ja vaikkapa nautinnoista. Läheisyyshän on tietyllä tapaa myös perustarve, mutta ei nyt takerruta pieniin yksityiskohtiin.

Tärkeintä on nimittäin takertua tämän postauksen pääpointtiin, joka sijaitsee tuolla tarvehierarkiapyramidin (herrajumalamikäsana) huipulla: kun sinulla on mahdollisuus toteuttaa syvimpiä toiveitasi ja saat tehdä sitä, mikä saa sinut kipinöimään, olet onnellinen ja usein myös menestyt siinä, mitä teet. Sillä kun teet asioita, jotka saavat sielusi syttymään, sinulla on mahdollisuus olla tekemässäsi asiassa aivan järjettömän hyvä.

Älä jätä asioita sattuman varaan, vaan listaa vaikkapa ensin asioita, joista todella nautit ja tee niitä sen jälkeen enemmän. Muista myös vaihtaa näkökulmaa. Omalla listallani on muun muassa shoppailu ja kauniit vaatteet, mutta sen sijaan että tuhlaisin rahani taivaan tuuliin, kirjoitan pukeutumisesta ja opiskelen sitä. Katso siis myös omaa listaasi uusin silmin ja lisää mukaan aimo ripaus kunnianhimoa – tiedä, vaikka saisit jonain päivänä itsellesi ammatin, joka ei tunnut työltä lainkaan!

Kipinän kanssa on muuten oltava tarkkana, sillä se on se mitä sinä todella haluat tehdä, ei esimerkiksi se, mikä tuo katu-uskottavuutta ja paljon rahaa. Älä siis lähde tältä istumalta opiskelemaan latinaa, koska äitisi mielestä se on tosi hienoa, vaan selvitä mikä tuo kipinää sinun elämääsi ja tee sitä enemmän.

Ja jos nyt istut siellä ruudun toisella puolen ja pyörittelet silmiäsi, että eikös tästä nyt oo puhuttu jo aika monessa postauksessa, niin vastaus on että toki on. Mutta tämähän on niin tärkeä aihe, että pitäähän tästä nyt jauhaa. <3





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti