Äiti mää meen nyt!

Siis mihin sen nyt laitoin, ihan vastahan se oli tässä... Ai tuolla!

Joo, näin on päässyt käymään. Loma on ohi – meillä liikutaan. Vauhti ei todellakaan päätä huimaa ja liikkuminen tapahtuu vasta selällään, mutta jonkinmoinen liikutusmekanismi on käynnissä.

Se on menoa nyt.

Siinä se menee...

Myös kääntyminen on kovasti työn alla ja voi sitä sinnikkyyttä. Sylissä on kiva pomppia kannateltuna ja juttua riittää enemmän kuin karjalaisella perämoottorilla.

Yhtäkkisellä eloonheräämisellä on myös kääntöpuolensa – rinnalle ei jaksaisi rauhoittua sitten millään, kun syödessäkin on pakko kertoa hyviä juttuja ja nauraa kikatella. Vähintään jalat ja kädet vispaa jos jonkinmoista jumppaa ja sekös taas naurattaa.

Äidin loma on loppu, slut. Ei enää jatkuvaa päiväunta rauhallisia syöntihetkiä lukuun ottamatta. Vähäkö huippua.