Huhuuuh... Tein hetki sitten Kayla Itsinesin 200-kalorin treenin, joka kestää vain naurettavat 15 minuuttia, mutta herrajee mä olen poikki. Toisaalta onhan tämä hyvin opettavaista – nyt esim. tiedän miksi jääkiekkoilijat kävelevät, kuten kävelevät. Tai ankat (niilläkin on aika rankkaa varmasti).
Täällä suunnassa on otettu kiriä kuntokuuriin, jota olen lupaillut enemmän tai vähemmän tässä alkuvuodesta. Pitkän sairauskauden jälkeen jouduin ottamaan rennosti, mikä toi näköjään heti käsittämättömät neljä senttimetriä lisää vyötärölle! (okei, saatoin myös syödä seitsemän mokkapalaa päivälliseksi jne. jne TAI JOTAIN).
Nyt olen muutaman viikon ajan ottanut tehospurttia liikkumiseen juoksulenkkien ja Jillian Michaelsin treenivideoiden avulla. Aluksi suunnittelin ostavani Kayla Itsinesin paljon hehkutetun Bikini Body Guide -ohjelman, mutta imetyksen ollessa edelleen käynnissä taidan jättää sen suosiolla myöhemmäksi. Tukkis on nyt 8,5 kuukautta ja olen suunnitellut lopettavani imetyksen hieman ennen kuin vuosi tulee täyteen, joten eiköhän tämän loppuvaiheen voi hyvin mennä vielä pikkumiehen ehdoilla.
Tavoitteenani on ennen kaikkea pudottaa rasvaprosenttia ja pienentää vyötärön ympärysmittaa, toiveena olisi varmaankin siis se klassinen 5 kilon pudotus ja nimenomaan vatsamakkaroista. Treenin lisäksi olen lopettanut sokerin ja vehnän syönnin kokonaan, mikä vähentää herkuttelua huomattavasti. Lisäksi lisään hevi-osaston tarjontaa, proteiinista puhumattakaan.
Tuo sokerivehnä-lupaus on muuten osa elämäntaidonvalmennusta, josta kerron lisää hieman myöhemmin! Ehdottoman mielenkiintoista kurkistaa ammattilaisen avulla elämäänsä ja sen eri osiin...
En halua asettaa itselleni liian tiukkaa ruokavaliota, koska sitten päädyn vain ja ainoastaan haaveilemaan kielletyistä jutuista + repsahtamaan. Sen sijaan pyrin korvaamaan huonoja juttuja hyvillä niin usein, kuin mahdollista – esimerkiksi valmissalaatinkastikkeen voi hyvin korvata oliiviöljyllä ja mausteilla, mehut vedellä jne. jne. Näin ei menetä mitään, mutta saa paljon enemmän.
Suklaatakin on lupa syödä, vaikka en sokeria voikaan enää käyttää! Raakasuklaa on nimittäin ihan oikeasti tosi hyvää, eikä se sisällä lainkaan sokeria tai muita epäterveellisiä aineita. Lisäksi se on niin tuhtia, ettei sitä voi vetää levykaupalla, vaan muutama pala riittää.
Tiivistetysti tarkoituksena on siis:
- Tehdä aerobinen treeni (=juoksu) kolme kertaa viikossa
- Lisäksi teen kotijumppaa muutamana päivänä viikossa (huhkimista plus lankkuja). Vauvan kanssa se on muuten varsin simppeliä, sillä beibi nukkuu tätä postausta kirjoittaessani ulkona ja äiti voi laittaa diskojytät täysille ;).
- Ruokavaliosta karsitaan turhaa kakkaa pois + syödään pienempiä aterioita säännöllisesti. Satunnaista herkuttelua ei kuitenkaan katsota pahasti, mikäli homma ei lähde lapasesta – maksimissaan yhdet herkut/ viikko ja herkuilla tässä tarkoitetaan esim. juustoja...
PS. Jos muuten tämä postaus latautuu hyvin hitaasti, niin vinkkaathan? Meneillään on nimittäin tekninen kokeilu, jotka ei aina välttämättä mun kohdallani onnistu ihan jetsulleen...
 |  |
 |  |
Hei jos suinkin jaksat niin suosittelen imetyksen jatkamista yhteen ikävuoteen saakka, niin ei tarvitse korvikkeisiin siirtyä ollenkaan. Sillä yhden ikävuoden jälkeen lapsihan saa ruveta juomaan ihan tavallista maitoa :) Ja kirjotathan treenituloksista sitten?! :)
VastaaPoistaJoo toiveena on tosiaan vetää sinne lähes vuoteen asti, niin että voimme sitten siirtyä suoraan ihan tavismaitoon. Neuvolan mukaan maitotuotteita voi aloitella 10 kk ikäisenä ja sen jälkeen hiljalleen vähän ennen vuotta siirtyä juomaan maitoa.
PoistaJa toki kerron treenituloksista! Pidä peukkuja että ne on ihan HULLUN HYVÄT. :D
Myös mä olen ajatellut vehnätöntä ja sokeritonta. Mutta se tuntuisi samalta kuin alkoholiton. En koe jotenkaan tarvetta totaalikieltäytymiseen. (Joskus tosin hetkellinen totaalikieltäytyminen auttaa irti sokerikoukusta.)
VastaaPoistaMutta than just niin kuin sulla, mä ajattelen että en halua kieltää itseltäni kaikkea, koska siitä seuraisi vaan entistä pahempi repsahdus. Näin on käynyt joka kerta, kun olen yrittänyt jättää jotain kokonaan pois. Olen sitten ajatellut, että koska tästä elämästä on tärkeää myös nauttia, olen päättänyt siirtyä kohtuuteen. Ihan niin kuin olen aina suhtautunut alkoholiin.
Koska se alkoholi oli niin hiton hyvä vertaus, jonka keksin, päätin että alan suhtautua myös sokeriin ja vehnään kuin alkoholiin. Saa nauttia, mutta hyvässä seurassa, juhlan vuoksi, erikoistilanteessa. Ei siis päivittäisenä nautintoaineena. Jos viikonloppuna tulee ystäviä kylään ja on hyvä dinneri, miksei ottaisi suklaata (sitä oikeaa) ja lasin viiniä. Miksei hyvää pastaa voisi ravintolassa (tai kotonakin) syödä oikeassa hetkessä. Kunhan ei mene överiksi.
En syö paljon leipää, mutta yksi, kaksi viipaletta päivässä kuluu. Ne olen korvannut gluteenittomilla (puhdas)kaurasämpylöillä. Pastaa pyrin, ettei enää syödä arkena, ainoastaan viikonloppuna. Ilta- ja välipalat yritän pitää koostukseltaan rahkana, marjoina, jogurttina, hedelminä ja kasviksina. Karkkia, herkkua, suklaata ja muuta sokeripitoista ei saa syödä yksin ollessa. Arkena voi ottaa, jos ollaan kylässä ja tarjotaan. Kun ollaan meillä, yritän keksiä mahdollisimman vähäsokerista tarjottavaa. Samalla tavalla pyritään tarkkailemaan rasvankäyttöä. Oikeaa voita, kyllä kiitos, kun kunnon ruoasta on kyse. Mutta arkiruokaan välttää kasvirasvat.
Tähän asti on toiminut (alkuvuodesta aloitettu) niin hyvin, että kolmisen kiloa on tippunut. Aika hyvä ja terve tahti siis. :)
P.S. Mä en tajua sitä raakasuklaata. En vaikka olen lukuisia kertoja yrittänyt. Aina se maistuu vaan homeiselta suklaalta. Ei oo sama asia. Ei. :)
No näin justiin, sulla on hyvä suhtautuminen tähän hommaan! En minäkään aio esim. juhlissa kieltäytyä kakusta ja jos mies paistaa rakkaudella lättyjä koko perheelle, niin aivan varmasti voin niitä syödä – kyllähän elämässä pitää tilanteiden joustaa. Lähinnä arjessa on tarkoitus siivota pois ne viimeisetkin pahat. Tässä tätä sokerivehnäkuuria nyt muutaman päivän noudattaneena olen huomannut, etten ihan hirveästi syö sokeria tai vehnää, kun arkiherkuttelun jättää pois :D.
PoistaPs. Kokeilehan itse thedä raakasuklaata! Söin sellaista eräässä blogitapahtumassa ja herramunvereni, että se oli hyvää <3.
Juuri liityin elixialle kun alkuraskaus menossa ja haluan pysyä kunnossa. Jään seuraamaan tavotteitasi! :)
VastaaPoistaMahtavaa! Tsemppiä sinne alkuraskauden taipaleelle ja onnea pienestä <3.
PoistaKiitos kovasti, vielä kun pysyisi matkassa mukana. Menossa vasta 7+4 ja ikuisuus ultraan. :)
VastaaPoistaNe viikot menee onneksi ihan hujauksessa – tuo on kyllä yhtä hermoilun aikaa, muistan kyllä! Nyt vain nautit olostasi ja yrität olla oksentamatta :D.
Poista