Muutama päivä sitten olin oikein supervaimo ja yllätin aamulla töistä palaavan mieheni parhausaamiaisella. On ihanaa tulla kotiin, kun siellä tuoksuu lämmin ruoka tai uunituore leipä. Minulle ruoan valmistaminen on yksi suurimpia rakkaudenosoituksia ja sillä on ihana hemmotella rakkaimpiaan.
Kun Tukkis herättää superaikaisin, on aikaa vähän kokkailla ennen kuin koko perhe kokoontuu aamupalalle. Leivoin leipää, joka oli maailman vaivattomin tyyppi – resepti löytyy postauksen lopusta ja bongasin sen alunperin Kotikokki-sivustolta. Lisäksi pilkoin hieman hedelmiä jälkiruokakulhoihin ja lisäsin sinne maustamatonta jogurttia, hunajaa, chia-siemeniä ja pähkinöitä.
Herkullista, mutta silti simppeliä ja nopsaa.
Meidän perheessä ruoka ei ole aivan pienessä sivuroolissa. Usein suunnittelemme koko päivän tulevaa päivällistä ja etenkin mieheni tykkää kokata kauan. Esimerkiksi tänään meillä on ruoaksi saksanhirveä ja etanoita. Tietysti sitten välillä keitetään pottuja ja tehdään jauhelihakastiketta päälle – fiiliksen ja aikataulun mukaan mennään tässäkin perheessä. Yhteisinä vapaapäivinä meillä on kuitenkin tapana kokata kauan ja hartaasti.
Innostuksen ansiosta myös tietämys on kasvanut ja olemme huomanneet, että simppeleillä ja nopeilla jutuillakin voi tehdä todella herkullista ruokaa. Esimerkiksi tavallisesta salaatista saa täydellistä, kun tekee hyvän kastikkeen (vaikkapa pellavansiemenöljystä, pellavansiemenistä, limestä ja hunajasta).
Mieheni on tässä tosiaan aikamoinen konkari nykyään, ehkäpä siksi että hän yksinkertaisesti rakastaa valmistamaansa ruokaa niin paljon ja jaksaa intoilla hyvistä raaka-aineista.
Millaisessa roolissa ruoka on teidän perheessä? Pohditteko yhdessä ruokaa, vai teettekö vain vauhdikkaasti jotain?
Tapasimme muuten eilen Petteri Moilasen kanssa, jonka olen saanut elämäntapavalmentajakseni blogiyhteistyöjuttujen kautta. Hän kehotti syömään ruokaa, josta minulla on hyvä olo vielä tunnin jälkeen – ei ruokaa, josta minulla on hyvä olo juuri sillä hetkellä. Siinäpä mielestäni täydellinen ohjenuora siihen, mitä suuhun kannattaa laittaa.
Nopea leipä
2,5 dl kylmää vettä
2,5 dl kiehuvaa vettä
2 dl kaurahiutaleita
1–2 tl suolaa
noin 6 dl venhäjauhoja
1 pussi kuivahiivaa
Auringonkukansiemeniä, juustoraastetta, pähkinöitä tai muuta leivän päälle sopivaa oman valintasi mukaan
Sekoita vedet keskenään ja lisää joukkoon kaurahiutaleet. Sekoita puuhaarukalla.
Lisää suola ja sen jälkeen jauhot, joihin olet sekoittanut kuivahiivan.
Sekoita hyvin.
Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen ja anna taikinan kohota noin 10 minuuttia.
Tee taikinasta kaksi pitkulaa, noin 2 sentin paksuista "kekoa".
Lisää siemenet tmvs. leivän päälle ja paista noin 25 minuuttia.
Sitten vain voita päälle ja nam.
Meillä ruoka ei valitettavasti ole kovin tärkeässä roolissa. Ristiin menevät aikataulut, työt ja harrastukset vievät niin paljon aikaa, että ruoan tehtävä on lähinnä ravita mahdollisimman helposti ja pitkään. Kaameinta on miettiä väsyneenä kaupassa, että mitä ihmettä sitä söisi huomenna ja ylihuomenna. Kun olen itse vielä kasvissyöjä, ei kaupasta voikaan napata mukaan ihan mitä sattuu.
VastaaPoistaHaaveilen kiireettömämmästä ajasta, jolloin kokkaamiseen jäisi oikeasti aikaa ja se olisi osa ruokailun nautintoa. Ensimmäinen askel tähän on oma kasvimaa, joka tänä vuonna toivottavasti tuottaa jo reilusti raaka-aineita ruokapöytään. Aion varata ruokakaappeihin arsenaalin perusraaka-aineita, joiden avulla voin oman pihan antimista valmistaa helposti ja nopeasti esimerkiksi ruokaisan salaatin, eikä kaupassa tarvitsisi näin ollen käydä niin usein. :)
Voi tunnistan hyvin myös tuon tilanteen! Kyllä meilläkin välillä tehdään vain nopeasti "jotain", mikä on yleensä minun heiniäni. Mies on hifistelijä-ruoanlaittaja, mä olen enemmän sellainen pikasäveltäjä :D.
PoistaTuo kasvimaa on todella hyvä idea! Mä olen vähän pohdiskellut myös sen tekemistä, mutta en sitten tiedä jääkö sille aikaa ja tuleeko siitä ärsyttävä ressipesäke :D. Ja meilläkin on muuten aina kaapeissa perusraaka-aineita, joista voi sitten tehdä kaikenlaista. Voisko suunnitelmallisuus olla yksi tapa jelpata tilannetta myös? Esim. että sunnuntaisin varaisit 10 minuuttia sille, että suunnittelisit tulevan viikon ruokalistan valmiiksi? Tosin voihan olla ettei sitten tee just niitä ruokia mieli, mutta ainakin olisi jotain josta lähteä liikenteeseen.