Voi naista, se luulee saavansa lapsen, ei esim. siilitukkaa. |
1. Tykkäsitkö murhakirjoista ja silpomisleffoista? Etpä tykkää enää
Itse en ole koskaan ollut mikään varsinaisen väkivaltaviihteen ystävä, mutta esimerkiksi murhakirjat ovat olleet ihan parasta herkkuani. Äitiyden jälkeen tämä kuitenkin muuttuu.
Et voi nimittäin lukea mitään, missä vahingoitetaan toisia ihmisiä. Niin se on. Jos vahingossa erehdyt lukemaan jotain Pupu Tupunasta seuraavaa, sydämeen iskee ahdistus ja jälkikasvun hyvinvointi on pakko käydä itse toteamassa. Pakko vähän halata ja paijata, tarkistaa että eihän se nukkuessa vain tukehdu ja pohtia että ai kauhia, jos mun lapselleni jotain tapahtuisi tai joku sitä vahingoittaisi. Tai leffaa katsoessa mietit, että tuokin sarjamurhaaja on joskus ollut jonkun lapsi ja voi kamalaa, jos omasta lapsesta kasvaisi tuollainen sekopää (voi tosin olla että olen ainoa tällainen hermoheikko äiti, mutta jotenkin epäilen etten olekaan).
Sen jälkeen viet sen typerän kirjan pakkaseen tai vähintään kirjojen hautausmaalle ja unohdat lukuharrastuksen taas vähäksi aikaa.
2. Kehosi on idiootti
Naisen keho pystyy aivan käsittämättömiin, uskomattomiin asioihin, jotka ovat kuin suoraan scifi-leffasta – senhän me kaikki jo tiedämme. Mutta se, mitä ainakaan lapsettomat ihmiset eivät tiedä, on että tämän lisäksi keho keksii tehdä myös kaikenlaista muuta lapsenteon yhteydessä – kaikkea ihan typerää!
Esimerkiksi synnytyksen ja imetyksen jälkeen päälaesta puskee lisää hiusta niin maan perkuleesti – miksi hemmetissä? Mikä on luontoäidin tarkoitus tässä asiassa? Kuluttaa vähän ylimääräistä energiaa, kun lapsen perässä juoksemiseen ei vielä kulu riittävästi? Palkita nainen tuuheammalla tyvikasvulla, koska sen persus on revennyt kahtia lisäihmistä tuottaessa vai mikä? Ei ole syytä. On vain turhautunut nainen, pullo hiuslakkaa ja miljoona töyhtöä.
Saakeli.
3. Oma lapsi on kaunis, aina
Jos Claudia Schiffer märisee pari tuntia niin että räkä vuotaa nokasta ja silmät ovat hautautuneet jonnekin pöhöttyneen ihon alle, ei näky ole erityisen esteettinen. Ja kyse on kuitenkin yhdestä maailman kauneimmista ihmisistä.
Sen sijaan oma lapsi? Se on kaunis, vaikka se keksisi mitä.
Jos oma baby vetää mustikkapuuroa ohi vasemmalta ja oikealta, ja sen jälkeen pärisyttää naamaa keskellä lautasta, olet ihan että ooh, miten suloinen äidin kulta. Geenit huijaa, mutta ehkäpä niiden tarkoitus on auttaa jaksamaan? Kun yllätät jälkikasvun vetämästä kakkaviiruja vaipasta seinään, annat yhden hymyn vuoksi anteeksi ja jaksat siivoat sen sotkun kikatellen oman lapsesi hassuudelle. Tai jos nyt ei ihan heti naurata, niin ainakin puolen tunnin päästä. Saispas nähdä mitä tapahtuisi, jos vaikkapa siippa keksisi tehdä saman – eipä paljoa naurattaisi.
Biologia, syytän sinua. Mua kusetetaan ja se on vieläpä aika ihanaa.
4. Äitiys laihduttaa
Kyllä – tiedän että moni kamppailee raskauskilojensa kanssa, mutta aivan yhtä moni laihtuu lapsen myötä todella pieneksi. Tämä on hyvin yllättävä asia, josta ei mielestäni puhuta missään ja tuli itsellenikin suurena yllätyksenä. Esimerkiksi omasta lähipiiristäni noin 90 prosenttia naisista on lapsen saannin jälkeen ihan järjettömän hoikassa kunnossa.
Imetys, lapsen perässä juokseminen ja omien tarpeiden unohtuminen näkyy vaakalukemassa todella monella. Itselläni on valitettavasti vielä(kin) mahaläskiä, mutta vähemmän kuin ennen raskautta, eivätkä mun koipeni ole olleet vuosikausiin näin minit. Lähipiirissä moni pohtii mitä sitä söisi, kun laihtuu niin että silmissä vilisee.
Että se raskauskilojen jumahtaminen ei ole mikään selviö, vaan voit päätyä myös aliravitsemuksen partaalle.
5. Äitiys on (ihan oikeasti) mielettömän upeaa
Ennen kuin sain omaa jälkikasvua, minä(kin) tuhahtelin tälle asialle, mutta....Jos katsoo pienen lapsen kanssa elämistä ulkopuolisen silmin, se voi näyttäytyä aika raskaana. Kuitenkin siihen kuuluu niin paljon rakkautta, helliä hetkiä ja ihania juttuja, että ne peittoavat ne raskaat hetket äänin 100-0.
Olipa arki sitten kuinka raskasta, niin silti se on ainakin itselläni parempaa kuin ennen lapsia – ja samaa kuulen kaikilta äideiltä.
Totta, menetät osan vapaudestasi ja et pääse hetken mielijohteesta ulkomaille, baariin tai kampaajalle yksin (tosin nämäkin ovat sovittavissa olevia juttuja, jos tuntuu siltä että haluaa lähteä), mutta niitä ei ihan oikeasti kaipaa samalla tavalla kuin ennen lapsia. Toki on kivaa välillä käydä juhlimassa, mutta vaihtaisinko joka viikonloppuisen baaripöhön lapseni kanssa vietettyihin hetkiin? Tai että saisin aina katsoa rauhassa televisiota, nukkua pitkään ja lukea kirjaa rauhassa, mutta sen sijaan en koskaan olla poikani kanssa? Oma rauha on kiva juttu välillä, mutta ei mitään verrattuna nukkuvan lapsen tuoksuun, iloisiin hymyihin ja halauksiin.
Tämä ei ole mitään propagandaa, vaan oikeasti asia, jota ei voi ymmärtää ennen kuin se oma tyyppi tuhisee sun olkapäätä vasten. Itsekin taisin tuhahdella lapsettomana tälle väitteelle, mutta valitettavasti sitä ei voi testata etukäteen – väitteen todenperäisyys on vain itse testattava, jos siitä haluaa ottaa selvää :D.
Kuvittele vaikka että olet huonossa parisuhteessa, mutta rakastat silti puolisoasi yli kaiken? Kerro se rakkaus tuhannella ja pienennä niitä huonoja hetkiä – pysyisitkö mukana matkassa, vaikka välillä onkin raskasta?
+1 Porkkana on huippu juures
Sen parissa voi viihtyä vaikka kuinka kauan! Tai ainakin niin kauan että äiti juo kahvia ja kirjoittaa blogipostauksen.
Onnellista äitienpäivää kaikki äidit! Olette niin kakkunne ja kukkanne ansainneet <3.
Jokainen kohta pitää kyllä täysin paikkaansa vaikkei sitä ennen äitiyttä olisi ikinä uskonut! En pysty enää edes katsomaan ohjelmia, joissa lapsi esim. vain muuttaa ulkomaille kun itken jo sitäkin, puhumattakaan murhamysteereistä, joita ennen äitiyttä luin enemmänkin.
VastaaPoistaTäälläkin oltiin raskauden jälkeen enneminkin aliravitsemuksen partaalla. Ei siinä mitään salitreenejä tarvittu raskauskilojen karkoittamiseen kun ne tippuivat sillä, etten yksinkertaisesti muistanut syödä ja päivät kuluivat lykätessä vauvaa vaunuissa.
Hyvää äitienpäivää sinullekin! :)
Hihii! :D Hyvä että meitä on muitakin pelkureita, en ole ihan hermoheikko :D.
PoistaEn olekaan tullut ajatelleeksi kaikkia kohtia, mutta nyt kun sanoit niin ihan totta! :D Aloin katsoa walking deadia uudestaan ja jo nyt kauhistuttaa, kun yksi henkilö on siinä raskaana...saati sitten kun vauva on syntynyt! Saa nähdä pystynkö katsomaan siitä eteenpäin ollenkaan enää, vaikka oonkin ne jo kertaalleen nähnyt haha :D
VastaaPoista:D Tätä on olla äiti, ei voi mitään.
Poista