Jäähyväiset naistenlehdille?

Luen paljon, oikeastaan joka ikinen ilta – ilman sitä en saa unta. Rakastan kirjoja, mutta näin vauvavuotena aikakauslehtien lyhyet jutut ja kevyet aiheet ovat juuri minulle sopivia (tosin syvällisempääkin löytyy, siitäkin iloitsen aina sopivalla hetkellä). Siksi tilaan yhtä ja tuhatta eri lehteä aina Suomen kuvalehdestä Trendiin ja Oliviaan.

Olen aina rakastanut naistenlehtiä. Jo lapsena keräsin äidin Naisen maailma -lehden välistä meikkivinkkejä, kauniita asuja ja reseptejä omaan kansioon, joka on minulla muuten vieläkin tallessa.  Nyt kuitenkin pahoin pelkään, että mun rakkauteni kohde on vaarassa – aikakauslehdet, erityisesti naistenlehdet, ovat pienessä pinteessä muuttuvan mediakäytön vuoksi. Ne eivät osaa monistaa itseään laadukkaasti nettiin ja blogit korvaavat yhä enenevässä määrin printtilehtiä.

Niin surullista. En minä halua kääriytyä peiton alle välkkyvän kuvaruudun kanssa! Sehän vie yöunetkin. En syytä tästä bloggaajia, sillä onhan mahtavaa että Suomesta löytyy ihmisiä, jotka osaavat ja haluavat osata niin paljon, että tekevät sitä ilmaiseksi. Sen sijaan ammattilaisten tulisi uudistua ja nähdä eteenpäin.

Mitä printin pitäisi tehdä pelastautuakseen? Ainakin enemmän kuin nyt, sillä sekä lukijana että media-alan työläisenä huomaan toistuvia asioita, jotka ärsyttävät. Älkää ymmärtäkö väärin, on miljoona asiaa, joista annan kiitosta. Mutta koska blogit ovat nykyään niin laadukkaita (aplodeja!), pitäisi lehtien onnistua nousemaan seuraavalle tasolle – vaatia itseltään enemmän. Silti huomaan kerta toisensa jälkeen lukevani kannesta otsikoita, jotka eivät yllä lupaustensa tasolle. Jälkikäteen selaan lehteä ja mietin, että missä tuo juttu muka oli? Ei hyvä.

Lisäksi saan samat meikkivinkit ja muotijutut joka lehdestä – julkimoista puhumattakaan. En minä halua lukea viittä juttua Jutta Gustafsbergistä, vaikka hän toki kiinnostava ja upea nainen onkin. En halua tietää nude-meikin saloja jokaisesta naistenlehdestä tai lukea jälleen kerran, miten 70-luku on muotia. Minä haluan yllättäviä näkökulmia, uusia aiheita ja henkilöjuttuja, jotka kertovat muistakin kuin heistä, jotka ovat tällä hetkellä erityisen tapetilla.

Kun jokainen lehti on toisensa kopio, voin yhden luettuani unohtaa kilpailijoiden versiot. Tämä on yhtä aikaa surullista ja ärsyttävää, en halua menettää rakkaita ystäviäni netin jalkoihin.

Miten te käytätte erityisesti naisille suunnattua mediaa? Ostatteko irtonumeroita, tilaatteko vai luetteko "vain" blogeja? Minä haluan jatkossakin nauttia aikakauslehdistä iltahämärässä, onko ruudun takana muita rakastajia?

Ja jos joku naistenlehtiä työkseen tekevä lukee tämän, niin lähetän sinulle miljoona ruusua näiden risujen lisäksi – minä olen viettänyt sinun työsi parissa mielettömän hyviä hetkiä. Nyt olen kuitenkin puhissut itsekseni näistä jutuista jo sen verran kauan, että on pakko avata sanaista arkkua hippasen verran. Minä haluan että te pysytte. <3