sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Pian on kukkien aika...

Oi että, koko viikon olen pakannut, puunannut ja kuurannut. Tämä jatkuva tauottaminen tekee hommasta hidasta, kun on muistettava että ei saa nostaa mitään, ei pahemmin saa kyykistellä ja mitä jos kuitenkin istuisit vähän aikaa. Kuitenkin olemme saaneet muuton viittä vaille valmiiksi – tänään astetta vahvempi lähipiirini kantaa huonekalut sisään ja sitten tavarakaaos alkaakin olla jo hyvin hallinnassa.



Olemme ostaneet uuden sängyn, jonka saimme uuteen kotiin heti kättelyssä ja uuden sohvan, jonka pitäisi saapua tiistaina... Vanha ruokapöytä saa uuden ilmeen ja uudet tuolit ympärilleen, vanhat kun alkoivat olla jo parhaat päivänsä nähneitä. 

Ettepäs usko, miten paljon odottelen, että saan kruunata koko komeuden tuoreilla leikoilla (jotka olen luvannut itselleni kiitokseksi, jahka urakka on ohi), kaataa itselleni kupin kaffetta ja nautiskella merinäköäalasta – kohta, kohta, kohta...

Kuva Classy in the City -blogin kautta, alkuperäinen kuva ei tiedossa. 

Toivottavasti minulla on mahdollisuus myös bloggailla paremmin ensi viikolla. Olin onnekkaasti laittanut kuvien siirtopiuhan JONNEKIN (baby brain, you know <3) ja nyt on odoteltava, että saamme viimeisetkin tavarat purettua. 

<3 Hannele

keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Raskausviikko 32

Ehdinpäs! Täällä on ihan hillitön hulina päällä muuton vuoksi ja minä mahani kanssa yritän ottaa iisisti – arvatkaapas onko hankalaa? Torstaina saamme kannettua suurimman osan laatikoista (tai siis uroot kantaa, minä lähinnä määräilen mikä tulee minnekin ;D) ja lopulta sunnuntaina tulee huonekalukuorma. 

Olemme tässä välissä ostaneet muuten uuden sohvan ja sängyn – ne kun kaipasivat päivitystä. Niistä ja kotijutuista kuitenkin lisää myöhemmin, sillä raskausviikko 33 alkaa huomenna ja melkeinpä jäi tämä viikon 32 tilannekatsaus välistä, kun olen lähinnä touhunnut muuttojuttuja. 


Raskausviikolla 32 olen ollut fyysisesti paremmassa kunnossa, mikä on superihanaa näin muuton aikana. Ilmeisesti supistukset ja etenkin ne kipeät supistukset ovat liittyneet jollain tapaa stressiin, sillä tässä yksi aamu tein vielä jonkin verran töitä ja maha oli koko ajan supistustilassa, vaikka istuin koneella. Sairausloma oli siis hyvä asia, nyt voi keskittyä seuraamaan omaa olotilaa paremmin ja nauttimaan stressittömästä elämästä. 

Olen päässyt myös kevyille kävelylenkeille ja muutenkin voinut liikkua enemmän nyt sairauslomalla. Rutiiniton elämä näköjään sopii kropalleni. 


Vauva on nyt melkein kaksi kiloa painava, potkut ja muut liikket tuntuvat selvästi. Myös vauvan asennon voi päätellä aika hyvin ihan vain käsin koskettelemalla – aika suloista tuntea pikkumiehen pylly yhtäkkiä kättä vasten :D. Mun mahassani onkin aikamoiset sheikkausbileet monta kertaa päivässä, minkä lisäksi mun mahallani on aika usein hikka – hassua. 

Sekin on hassua, miten paljon tunteita voi pientä ihmistaimea kohtaan jo olla, vaikka en ole häntä ikinä koskaan tavannut. Pikkumies on jo nyt niin kovin rakas, saapa nähdä kuinka hulluksi rakkaudesta sitä menee synnytyksen jälkeen, kun saa vauvan ulkohoitoon. 

Miten siellä menee? Pahoittelen viivästynyttä päivitystahtia. Nyt muistan ajatella myös blogia enemmän, lupaus. 

<3 Hannele

Ps. Mekko on muuten Club L -merkin mallistoa Asosilta ja aivan loistava päällä – ihanan pukeutunut olo! Nyt olen hiihtänyt lähinnä legginseissä ja muissa muuttovaatteissa, tyylikkyys huipussaan ;). 

Pps. Kävimme hakemassa myös äitiyspakkauksen muutama päivä sitten, kiinnostaisiko sen sisältö? Paketti odottelee vielä kunnollista avaamistaan muiden muuttotavaroiden keskellä, mutta KOHTA pääsen sen kimppuun. <3

Pps. Päivitys kello 11.05 – Itse asiassa tänäänhän on keskiviikko, eli viikon 33 ensimmäinen päivä.. Enpäs ehtinytkään :D. 

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Pilkahdus uutta kotia – 3 h + k + kph + sauna

Saimme tänään avaimet uuteen kotiimme ja oi ihanuutta, en malta odottaa että pääsemme muuttamaan! Nappasin teillekin puhelimella muutaman säälikuvan, jotka ovat tosin vinossa ja vähän hmmm... eivät ehkä niin kauniisti valaistuja, mutta saattepa ainakin jonkinmoista osviittaa, mitä on tulossa. 

Keittiö ja olohuone ovat yhtenäistä tilaa ja yhdeltä seinältä näkee koko matkan verran merelle – silkkaa rakkautta. 


Tässä pieni pätkä parveketta, joka todellisuudessa jatkuu vielä vasemmalle. Tuo ikkuna on näääääääin leveä, mikä on ihanaa, sillä kokatessa voi nautiskella muistakin hienoista näkymistä kuin vain paistuvista herkuista. 


SAUNA. Miten voi pohjalainen nainen elää ja hengittää ilman omaa saunaa? Oh, enää ei tarvitse haikailla löylyjen perään... Ja huomaatteko – ei peilikaappeja! Kylpyhuoneen lisäksi on myös erillinen pikkuvessa, mikä on varsin kätevää. 


Parvekkeelta, olohuoneesta ja keittiöstä avautuu ihanat näkymät merelle. Tosin tämä kuva ei ehkä ihan tee oikeutta, nappailen myöhemmin lisää...


Ou jesh! Nyt onkin sitten koko viikko luvassa muuttohässäkkää, koska saamme huonekalut pois vanhasta kodistamme vasta ensi viikonloppuna. Toisaalta tämä on mukavaa, koska voi hiljoskellen kuljetella tavaroita, siivota ja järjestellä, mutta toisaalta on vähän raskasta muuttaa koko viikon (etenkin tässä tilanteessa). 

Silti, en valita! Kohta pääsee löylyihin ja saa grillata omalla parvekkeella. Mahtista. 

<3 Hannele

Tänään se alkaa!

Oi onnea – juon kaffetta ja haukkaan sämpylää, mutta ketkäs onkaan aamupalaseurana?


Jejeje. Saamme tänään avaimet uuteen kotiimme noin kello 11 ja sitten alkaa hommat... Suuremmat kalusteet tosin pääsevät uuteen kotiin vasta ensi viikonloppuna – onpahan raskausmahallakiin aikaa muuttaa ihan hitaasti ja vaikkapa välillä vähän saunoen ;).

Ihanaa päivää!

<3 Hannele


torstai 20. maaliskuuta 2014

Kehon muutokset raskausaikana

Nyt raskaana keskustelu kääntyy aika usein ihan mahdottoman suureen vatsaani, kehon muutoksiin ja raskauden ajan painonnousuun – osa muistelee kauhulla 30 lisäkiloaan ja hankalaa oloaan, osa taasen kertoo mielettömästä hehkustaan ja energisyydestään.

Minä olen "selvinnyt" kehon muutoksista aika pienellä mittakaavalla, jos sitä nyt voidaan pitää hyvänä asiana. Raskaus muuttaa naista niin hyvässä kuin pahassakin – osa muutoksista on ihania, osa taasen ei ehkä ihan niin ihania. 

Kuvituksena Ballet Beautiful -ohjelman kehittäjän Mary Helen Bowersin kertakaikkisen huikeita raskauskuvia – voi noita raajoja ja ojennuksia! Kuvat: Ballet Beautiful
Painomuutokset kiinnostavat kovasti aika montaa vastaantulijaa. Itselleni on tullut nyt noin kuusi kiloa, tosin alla saattoi olla muutama lomakilo ennen raskautta, joten todellisuudessa uskoisin painoa tulleen muutaman kilon enemmän. 

Jos pieniä muutoksia pidetään hyvänä asiana, niin olen ollut suht onnekas – vain ja ainoastaan vatsa kasvaa kuin pienellä elukalla, muuten olen aika samaa kokoa kuin ennenkin. Tähän on tosin varmasti tulossa loppuraskaudessa muutoksia, jahka turvotukset sun muut iskevät päälle. Vinkkejä miten sitä voisi hillitä?


Normaali painonnousu raskausaikana on 8–15 kiloa, mielenkiinnolla odottelen paljonko vaakalukema tästä vielä kasvaa. Pyrin syömään terveellisesti näläntunteen mukaan ja liikkumaan sen, mitä pystyn. En jaksa liikoja stressailla vaakalukemista, sillä raskauteen kuuluu se, että paino nousee – ihanaa kun voi kerrankin elää ilman vaa'alla juoksemista!

Paino ja rintojen kasvu eivät suinkaan ole ainoita juttuja, jotka kehossa muuttuvat – itselläni vitsikäs yksityiskohta on säärikarvojen kasvun hidastuminen tai oikeastaan loppuminen. Huikeaa. Mielelläni omisin tämän muutoksen ikiaikaiseksi ja sen voisi ulottaa myös mm. bikinirajaan ja kainaloihin. 




Toinen hyvä juttu on hiusten nopea kasvu – ai laik! Hiukseni olivat jo kauttaaltaan vyötärölle, mikä on ollut ikiaikainen haaveeni, mutta sitten ilkeä kampaajasetä ja sakset olivat sitä mieltä, että ne ovat liian keijumaiset ja sakset lauloivat, ennen kuin ehdin kissaa karjasta. Onneksi hiukset ovat uusiutuvaa sorttia, ärrimur. 

Uskoisin myös kengänkokoni muuttuneen hivenen. Äidilläni on jokaisesta lapsesta kasvanut jalka noin puolen numeron verran – kenkäkokoelmani tuolla odottaa täristen, joutuvatko ne piakkoin pikku- ja isosiskon kenkäkaappiin. 



Äiti antoi minulle vanhan neuvolakorttinsa ja on muuten hauskaa huomata, miten samalla tavalla raskautemme sujuu – paino nousee suht samalla tavalla, vaivat ovat aika identtisiä ja mm. supistuksia on  äidin osalta tarkkailtu samoilla viikoilla, kuin minullakin – ensimmäisen kerran jo viikolla 17. 

Lantio ei omasta mielestäni ole leventynyt, tosin keskiraskauden liitoskivut olivat sen verran kovat, että olisi omituista jos lantiossa ei olisi mitään muutoksia tapahtunut. Myöskään rintavarustuksessa huomaan muutoksia vain sovituskopissa, etumukseni on kasvanut puolen kuppikoon verran. Tähän on kuulemma luvassa reippaasti muutoksia, jahka imetys alkaa... Jännittävää :D

Millaisia kokemuksia teillä on kehomuutoksista raskaana? Mikä on kivaa, mikä ei niin kivaa? 

<3 Hannele

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Kehto vai pinnasänky?

Meillä oli tavallaan sänky jo hommattuna vauvalle erittäin edullisesti ja olin löydökseeni tyytyväinen. Nyt kuitenkin hoksasin uuden kodin makuuhuoneiden olevan varsin pienehköt, minkä lisäksi sänkyä pitää liikutella kahden makuuhuoneen välillä nukkumistarpeiden mukaan.

Pinnasänky on varsin suuri, kehto sen sijaan olisi aika pieni. Vaunula.fin sivuilta löysin ihanaisen lukittavan kehdon – onko kenelläkään kokemuksia? Kuinka pitkään vauva voi kehdossa uinua? Lukittavuus tietysti tekee tästä sängystä pitkäikäisemmän, kun vauva ei pysty itse enää heiluttamaan petiään.


Kuvat: Vaunula.fi

Tuota olisi kätevä vetää huoneesta toiseen, minkä lisäksi esimerkiksi itkuisen vauvan kuvittelisi viihtyvän tuossa varsin hyvin – meillä minimies tuntuu jo nyt olevan varsin liikkuvaista sorttia, joten voisin kuvitella keinuttelun olevan mieleen. 

Lisäplussana mahdollisuus lisätä kehtoon kankainen katos, jonka tekemistä voisin pyytää eräältä taitavalta mummulta... (äiti vink, vink ;D). Hintaa sängyllä on noin 80 euroa väristä riippuen, aivan vararikkoonkaan emme siis joudu. 

Onko kokemuksia lukittavista kehdoista tai vieläpä kyseisestä mallista? 

<3 Hannele

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Hotellitunnelmaa sisustukseen

Kaikki lähtee tunnelmasta ja uuteen kotiin kaipaisin ripausta hotellimaista tunnelmaa – ylellistä, puhdasta, raikasta ja hitusen hemmottelevaa.

Värimaailma tulee olemaan melko simppeli; vaaleita sävyjä kuorrutetaan ripauksella tummia ja metallisia yksityiskohtia. Myös kirkas lasi on kaunista ja suunnitelmissa on hamstrata sitä yksityiskohtiin, kuten kynttilälyhtyihin ja astioihin.

Pinnasin Pinterestistä muutamia kuvia ja pakko on esitellä niiden ihanaa tunnelmaa myös täällä. Kuvat mm. Sköna Hem ja House Beautiful.









Haluan luoda kodistamme ihanan, rauhallisen keitaan, joka on helppo pitää siistinä ja järjestyksessä – turhaan puunaukseen kun tuskin on enää kohta aikaa. Pehmeät materiaalit, tavaran vähäinen määrä ja pienet yksityiskohdat ovat tässä avainaisemassa – saapas nähdä, miten hyvin onnistun.

Saatamme muuten aloittaa muuttamisen jo ensi viikonloppuna, joten uudesta kodista päästään nauttimaan hyvinkin pian – jea, jea!

Millainen sisustus teitä inspiroi tällä hetkellä ja millaisessa kodissa viihdytte?

<3 Hannele

Ps. Pikkumiehellä on hikka! Hehee... Samalla kun kirjoitan, niin mun maha hyppii ja tyyppi raukka siellä ei tajua pidättää hengitystä ;D. Raskaana oleminen on aika vitsikästä hommaa.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kiilan brunssi

Meidän kaikista pienin, eli pikkusiskoni Helena saapui perjantaina viihdyttämään laajentunutta ja hitusen rampaa siskoaan tänne Helsinkiin – jee! Meitähän on siis kaikenkaikkiaan neljä sisarusta, joista Heidi on minua noin 6–7 vuotta vanhempi, Tommi noin neljä vuotta minua nuorempi ja Helena viisi vuotta minimpi – aivan ihana poppoo, enkä voisi olla enempää iloinen siitä, että meitä on näin monta. 

Eilen suuntasimme miljoonan hyvän tekosyyn voimin (kuten Helenan pakollisen Helsinki-hemmottelun ja meikäläisen ensimmäisen mammalomapäivän kunniaksi) Kiilan brunssille. Olen ihan ehdottomasti aamupalaihminen ja nyt ennen vauvaa pitääkin käyttää vapaat aamut hyödyksi ja suunnata astetta useammin ulos aamukattaukselle. 



Kiilan brunssi on yksi suosikeistani, sillä kattaus on monipuolinen ja tarjolla on jos jonkinmoista aina caesar-salaatista hedelmälautasiin ja nakeista piirakoihin. On kiva maistella vähän kaikkea pieninä määrinä, juoda harvinaisen hyvää kaffetta ja ihan vain läyrytä. Tykkään. Hintaa lauantain brunssi-kattauksella on noin 17 euroa, arkiaamuisin tarjolla on perusaamiaista noin 7 euron hintaan.





                                       

Brunssin jälkeen suuntasimme hetkeksi vaatekauppoihin, jossa meikäläisen tehtävä oli lähinnä Helenan vaatesovittelun katsominen ja kommentointi – enhän mää kykene muuhun enää, mur! Kiitos kaikille kauppatädeille pehmeästä tuolivalikoimasta, tosin Monki voisi nyt vähän panostaa tähän soffasettiin ;).

Kesällä otan kyllä kaiken irti shoppailusta, koska nythän tämä menee aivan hävettävän heikoksi tämä homma... Heinäkuun alennusmyyntejä odotellessa ;).

Sys ja shoes. Nuo muuten lähti mukaan, vaikka kuinka hienot. 
Tänään luvassa on ihan vain löhöilyä ja siskoilua, mites teillä on sujunut viikonloppu tähän asti?

<3 Hannele

Ps. Pahoittelen kuvien sijoittumista aivan miten sattuu – en kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi puhelimesta siirretyt kuvat eivät voi olla nätisti ja kunnolla. Pah. Mutta ehkä selviämme tästä tämän kerrran...

perjantai 14. maaliskuuta 2014

Äitiyslomalle ennakkoon...

Olin tänään aamulla synnytysvalmennuksessa ja lääkärissä. Äitiyslomani pitäisi oikeasti alkaa 10.4., mutta kivuliaiden supistusten vuoksi lääkäri passitti minut jo nyt pois töistä...

En oikein osaa sanoa, mitkä ovat fiilikset. Kaikki työpaikalla jäi kesken, eikä minulle olla nimetty vielä tuuraajaa. Olisin myös mieluusti pitänyt vielä rutiinit kasassa ja jäänyt ihan virallisesti äitiyslomalle silloin kuin alun perin suunniteltiin – se viimeisen työpävän fiilis ennen lomalle lähtöä on aina aika erityinen, vaikka tässä ei varsinaisesta "lomasta" voidakaan puhua – työleiri taitaa olla kuvaavampi nimitys.

Toisaalta sitten taas aurinko paistaa ja minä olen nyt sitten vuoden verran kotona – kivaa vai ahdistavaa? :D En osaa päättää... Olen huomannut rutiinien tuovan elämään energiaa, ehkä pyrin jatkossakin pukemaan oikeat vaatteet päälle joka päivä ja kehittämään edes jonkinlaista ohjelmaa jokaiseen päivään.

Kuvituksena jo aikaisemmin blogissa nähtyjä kukkasia, ihan vain koska nyt on sellainen fiilis, että kukat tekisivät terää...
Tärkeintä on tietysti että vaavilla on kaikki hyvin, kuten onkin. Täydellisessä liikkumiskiellossa en ole – esimerkiksi kävelylenkillä voi käydä, kunhan se ei ole kunnollista reippailua ja muutenkin voinnin mukaan ja vatsaa tarkkaillen voi tehdä jos jonkinlaista. Silti en voi touhuta muuttoa samalla tavalla kuin haluaisin ja kuntoilukin jää nyt minimiin niitä kävelylenkkejä lukuun ottamatta. 

Olisipas ollut niin kivaa olla hyväkuntoinen odottaja, joka voi vielä loppumetreillä suunnata salille käsipainoja heiluttelemaan. 


Onneksi pikkusisko saapuu tänään Oulusta viihdyttämään siskoaan (PARHAUTTA!), lehtien uhkaama takatalvi näyttää epätodennäköisemmältä tuon auringon ansiosta ja luvassa on muutenkin kaikenlaista kivaa...

Miten teillä menee siellä ruudun toisella puolen?

<3 Hannele

torstai 13. maaliskuuta 2014

Terveellinen ruoka on pahaa?

Kuulen usein puhuttavan, ettei terveellinen ruoka ole hyvää – kaninruoka, mauton ja tylsä ruokavalio tuntuvat olevan toistensa synonyymeja. 

Mielestäni nimenomaan vihanneksista, kasviksista ja muista vehreistä syntyvät parhaat ja terveellisimmät ruoat. Tietysti mukaan voi lorauttaa kermaa ja voitakin, pienet määrät maustavat kivasti ruokaa, eivätkä suinkaan poista terveellisten ainesosien hyviä puolia. 

Yksi suosikki fruitie-resepteistäni maistuu takuuvarmasti hy-väl-le niin herkkuhetkinä kuin vaikkapa aamupalallakin. 
Mitä pidemmälle raskaus etenee, sitä selkeämmin ruoan vaikutuksen huomaa – ensinnäkin, jos jostain ihmeen syystä ruokailu jää väliin, olen aivan järjettömän nälkäinen, vihainen ja väsynyt. Ruokailut ovat säännöllistyneet ja myös ravinnon laatu vaikuttaa ihan uskomattoman paljon olotilaan.

Olen kärsinyt närästyksestä raskausvaivana ja huomaan että perusterveellinen ruokavalio vaikuttaa siihen huomattavasti – jos satun herkuttelemaan pizzalla tai syömään vaaleaa vehnää, sokeria tai runsaasti rasvaa, olo on vähintäänkin hankala. 




Minun tekee myös huomattavasti enemmän terveellistä ruokaa mieli, kuin vaikkapa entisiä suosikkipaheitani hampurilaisia ja sipsejä dipillä – puuro, hedelmät, marjat, vihannekset ja kasvikset ovat nyt todellisia herkkuja ja niitä tuleekin syötyä päivän aikana paaaaljon enemmän kuin ennen, mikä on tietysti asia niin vauvan kuin itsenikin puolesta. 

Tiedä onko himo terveelliseen ruokaan tullut raskauden vuoksi vai siksi, että aluksi ihan tarkoituksella pyrin syömään terveellisemmin – mitäs luulette?

Paras neuvo terveellisille ja maukkaille ruokaostoksille on mielestäni ostaa ruokaa, jolla ei ole tuoteselostetta: kalaa, lihaa, perunaa, porkkanaa, salaattia, tomaattia, ananasta, viinirypäleitä, kaurahiutaleita, pellavasiemeniä jne. jne. Kun paketti sisältää 100 prosenttisesti sitä mitä sen pitäisi sisältää, ollaan oikeilla jäljillä.

Yleensä kaikilla on ne omat jutut, jotka tekevät hyvää – mitkä ruoat teidän ruokalistallanne ovat vältettävien tai suosikkien listalla? Mikä toimii, mikä ei? Ja onko jotain, mitä haluaisitte muuttaa ruokailussanne?


<3 Hannele

Ps. Niin ja tiedän että hedelmissä ja marjoissakin on reippaasti sokeria, mutta en laske sitä samaan syssyyn puhdistetun, valkoisen sokerin kanssa. Vitamiinia poskeen vaan! <3
Pps. JA TÄNÄÄN TULEE SUPERMARJO PELASTAA MAAILMAN -ohjelma kello 20.00, huikeaa televisioviihdettä – odotan innolla! :D Muistakaahan emännät katsoa.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Raskausviikko 31

Raskausviikko 31 pärähti käyntiin tänään.. Ja mulla on maailman SUURIN maha, huuh! Sf-mitta huitelee reippaasti yläkäyrillä ja vatsan koko otetaan nyt seurantaan. Ilmeisesti minulla olisi vain paljon lapsivettä syystä tai toisesta (kuten muuten äitillänikin on ollut jokaisessa raskaudessa), bebellä kun on tilaa jumpata vielä toiselta puolelta toiselle. Noh, ehkäpä meidän suvun lapset vain tykkää siitä, että lääniä riittää? ;D

Tällä viikolla pikkuinen on 1,6 kiloa ja pituutta löytyy 36 senttiä.

Vannoin raskaaksi tullessani, etten esittelisi vatsaa blogin puolella nakkeversiona, mutta en voi vastustaa kiusausta – kattokaa nyt herranen aika tätä kupua! Tässä siis blogihistorian ensimmäiset ja mitä luultavimmin myös vihoviimeiset napa näkyy -kuvat.







Ja sitten, tättärätää – takaa ei huomaa melkeinpä mitään (ihana lökähousupeppu, by the way ;D). Vain pientä vyötärölinjan pehmenemistä havaittavissa – jos tämä ei ole poikamaha, niin ei sitten mikään.


Olen vain 160-senttinen, joten siksikin suuri vatsa tuntuu aika oudolta ja näyttää todelliselta megabombilta – pidemmällä naisella tuo olisi varmaankin hieman sopusuhtaisempi.

Muutama päivä sitten hehkuttelin hyvää oloani – se kostautui. Supistuksia tulee jatkuvasti enemmän ja nyt niihin on liittynyt myös pientä kipuilua ym., joten olen saanut lepokäskyn lääkäriltä ainakin tämän viikon verran, hyvin mahdollisesti pidempäänkin. On ihan hirvittävän hankalaa pysyä pääasiallisesti levossa, kun olisi kaikenlaista touhuttavaa nyt ennen muuttoa ja pääkopassa on energiaa... Pakko kuitenkin, mikä pakko – ei auta.

Nyt muuten en saa enää kenkiäkään jalkaan ilman aikamoista ähinää ja puhinaa, luojan kiitos nyt voi siirtyä suoraan tennarikauteen ja vain luikauttaa kengät jalkaan ilman turhaa kumartelua.

Vielä 7–10 viikon kasvatus edessä – en ehkä halua nähdä niitä kuvia viikolta 38 ja jotain... ;D

<3 Hannele

Uuden kodin ostoslistaa...

Nyt uuteen kotiin muutettaessa meillä on jos jonkinmoista ostettavaa aina sohvasta sänkyyn ja saunapefleteista kahvikuppeihin. Kaikkea emme osta tietenkään kerralla ja tärkeintä on tuotteiden pitkäikäisyys ja sopivuus myös seuraavaa kotia silmälläpitäen – väliaikaiseen kotiin ei tehdä yhden yhtä hankintaa, joka ei olisi käytössä myös siinä varsinaisessa kodissa.

Suurten hankintojen lisäksi on paljon kaikenlaista pientä tilpehööriä ja ajattelin tehdä niistä ihan oman ostoslistansa – niihin kun kuitenkin saa yllättävän paljon rahaa uppoamaan ja hankintahetkellä on hyvä tietää, mitä haluaa, jotta ei tule ostaneeksi vain jotain nyt nopeasti ja katuneeksi myöhemmin.


1. Anno, saunatyynyt ja -pefletit ovat värimaailmaltaan suht simppeleitä ja materiaali on pellavaa. Anno on viime aikoina nostanut kivasti profiiliaan tyylikkäämpään suuntaan ja sieltä löytyykin nykyään jos jonkinmoista. Tyynyt 13,90, pefletit 8,90 kpl – Kodin1.com

2. Finlayson-jättityynyliinat. Ostimme jo ihanan upottavat Familonin jättityynyt – sänkyfriikki haluaa selkänsä taakse ihanan tyynykasan <3. Tyynyihin valitettavasti ei vain sovi normaalikokoiset tyynyliinat, joten ostoslistalle joutuvat myös nämä Finlaysonin jättityynyliinat, 15 eroa kpl, puuvillasatiinia, Finlayson.com

3. Pöytälamppuja. Kattovalaisimia meillä luultavasti on riittämiin, mutta huonetta on hyvä valaista myös muualta kuin ylhäältä. Nämä White Companyn upeat valaisimet miellyttäisivät kovin, mutta niiden lähettäminen mietityttää. Näiden kopiot siis edelleen etsintälistalla.

4. Arabian Koko-kahvikupit, vaaleanpunainen, yhden kuppiparin hinta arviolta 20 euroa. Tämä on tiukassa mietinnässä. Olen hirvittävän pettynyt siihen, että Arabian ja Iittalan tuotteita tehdään mm. Thaimaassa (esimerkiksi Kastehelmi). Stockmannin Casa-sarjasta löytyisi melko samanlainen, hintaa vain kuusi euroa kuppi + asetti – katsotaan kumpaan päädyn. Arabia, Koko

5. H&M Home, käsi- ja kylpypyyhkeet. Pyyhetilanteemme on vähintääkin onneton. Minulle arjen luksusta ovat paksut ja pehmeät pyyhkeet ja nämä H&M Homen valikoimista löytyvät yksilöt ovat olleet yllättävän hyvälaatuisia. Näitä siis mustana, valkoisena ja harmaana H&M Home

Valmu-petivaatteet olisivat ihanan raikkaita värimaailmaltaan ja petivaateosastokin kaipaa päivitystä. Kuva: Finlayson
Lisäksi meillä olisi tarvetta uusille aterimille, koru- ja kosmetiikkasäilytystä tulee miettiä, petivaatteita täytyy päivittää, parveke vaatii parvekekalusteet ja grillin minkä lisäksi uusi, pehmeä sohva on ostoslistalla ja vanha sänkymme kaipaa uudistusta ja vauvallekin on ostettava vielä yhtä sun toista – tässähän joutuu rouva ostoksille ja shoppailukestävyys on tällä hetkellä vähintääkin heikohko. Onneksi on nettikaupat ja niiden tarjonta :D.

<3 Hannele

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Koti löytyi, vihdoinkin!

Oi onnea. Meille löytyi vihdoin väliaikainen kotiluola Helsingin keskustasta, mutta sitten kuitenkin läheltä luontoa. Metroasemalle on lyhyt matka, mutta suoraan parvekkeelta avautuu ihana meri ja näkymä kesäiseen saaristoon.

Valitettavasti kuvia ei asunnosta ole muuten kuin näitä asuntoyhtiön esittelykuvia. Tunnelmaa voi kuitenkin haeskella – suuret ikkunat, paljon valoa ja toimivaa suunnittelua. Lisää kuvia tarjoilen sitten, kun pääsemme muutaman viikon sisällä muuttamaan uuteen kotiin.




Erityisen onnellinen olen sauna- ja kylpyhuonetiloista, joka tuntuu ihanan suurelta pienen kylpyhuoneemme jälkeen. Ja mikä parasta – EI peilikaappeja! :D En voi sietää niitä. Oma henkilökohtainen suosikki-inhokkini, joihin aina kerääntyy kaikkea kakkaa ja ne usein näyttävätkin niin ikäviltä. Nyt niistä pääsee vihdoinkin eroon.

Ihanaa, ihanaa uusi koti – en malta odottaa muuttoa! Nyt ryhdyn suunnittelemaan sisustusta ja tekemään to do  -listaa muuttoa varten.

<3 Hannele

Riverdale - väriä parvekkeelle ja terassille

Pitkään kerrostalossa ja ilman parveketta asuneena olen ihan innoissani siitä, että mahdollisesti ensi kesänä meilläkin on oma kesähuone – löytyi se sitten pihalta tai parvekkeelta.

Nämä Riverdalen tuoreet mainoskuvat ovat kaikkea sitä, mistä haaveilen – heleitä värejä, aurinkoa ja hyviä hetkiä!





Myös muita juttuja kotiuttaisin mielelläni – kuten vaikkapa tuon ihanan nojatuolin...


..ja tämän meikkisäilytykseen tarkoitetun laatikon. Korut ja kosmetiikka tuntuvat olevan tällä hetkellä hujan hajan pitkin kotia, mikä vaikeuttaa etenkin kiireisiä aamuja – uuden kodin hankintalistalle siis jonkinmoinen järjestelyasia!



Riverdalea ei taida Suomeen myydä kuin Zalando, vai olenko väärässä? Oletteko te ostaneet sitä jostain muualta kuin nettikaupoista?

Me olemme tänään menossa katsomaan muutamaa kotiehdokasta, pitäkäähän peukkuja! Ja ihanaista päivää sinne ruudun toiselle puolen :).


<3 Hannele

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Raskausviikko 30

Raskausviikolla 30 mun oloni on parempi kuin pitkään aikaan. Kauan mukana kulkenut närästys on vihdoin alkanut hellittää, vaikka toisinaan se toki herättääkin vielä yöllä. Supistelut vaivaavat yhä enemmän ja etenkin silloin, jos innostun liikaa heilumaan, sekä yhä enenevissä määrin migreeni. Supistuksiin auttaa onneksi lepo ja niitä pitääkin seurailla vähän tarkemmin.

Pienellä olen kuitenkin päässyt, onnekas minä – työmatkat taittuvat vielä kävellen ja istumatyössä pärjää hyvin, kun tarjolla on sähköpöytä, jota voi nostaa tarpeen mukaan. Silti työpäivän jälkeen huomaan olevani uupuneempi kuin ennen – vaikka pää haluaisi juosta maratonin, keho kaipaa jo lepoa ja se onkin hyvä pitää mielessä.

Kuva, idea ja toteutus: DMK Photography, torahampaat: ihan omat!
Painoa on tullut vasta noin viisi kiloa, mutta sitähän ehtii vielä vaikka kuinka nyt, kun vauva aloittaa kasvamisen toden teolla. Näin viikolla 30 bebe on noin 1350 grammaa ja 35 senttiä – kuvitelkaa mikä rääpäle! Nyt alkaakin pikkumiehellä todellinen massankeräyskausi, kun ulos tullessa painoa pitäisi olla triplamäärä.

Vatsa ei ole mielestäni kasvanut muutaman viikon sisällä mitenkään erityisesti, enenmmän tuntuu kuin se olisi painunut vähän alemmas. Vauva ilmeisesti suuntaa hieman alaspäin viikolla 30 ja tämä on ihan normaalia – äitikin voi taas hengittää kunnolla! Vielä muutama viikko sitten en saanut kunnolla happea, kun tyyppi vei kaiken tilan keuhkoilta.

Rinnat, noh – sanotaanko että niissä olen huomannut muutoksia lähinnä koon puolesta. Rintsikkakauppaan pitäisi suunnata, mutta en usko rintojen vielä vakiinnuttaneen kokoaan, joten olen hommannut muutamat edulliset imetysliivit ja päättänyt odottaa hetkosen, miten kuppikoon ja rinnanympäryksenkin käy tulevaisuudessa.

Ajatukset alkavat jo pörräillä tulevassa synnytyksessä, vaikka matkaa äitiysloman alkuun on vielä neljä ja puoli viikkoa. JÄNNITTÄÄ, kauhistuttaa, ihastuttaa, odotuttaa ja itketyttää – kaksi kuukautta ja mun elämäni mullistuu täysin!


<3 Hannele

Kesäkoti

Oi onnea, on niin ihanaa herätä valon voimaan – kyllä siinä vain on sitä jotain! Silmät avautuvat väkisinkin hieman aikaisemmin ja hyvä fiilis löytyy jo aamusta, kun aurinko paistaa ikkunasta.

Helsinkiin on luvattu tänään kokonaiset kuusi astetta lämmintä! Uskomatonta miten maaliskuun alussa voi olla jo näin lämmintä.


Yleensä tähän aikaan vuodesta järrrrjetön kevätkaipuu valtaa mieleni ja en ole välttynyt siltä tänäkään vuonna, vaikka kieltämättä kärsin huomattavasti lievemmistä oireista kuin aikaisempina vuosina. Kuukauden päästä alkava mammaloma on varmaankin helpottanut lomaikävääni ja kevätkin on tänä vuonna aikaisessa – meillä etupihan kukkapenkistä puskee jo ensimmäisiä pikkutulppaaneja, voitteko kuvitella? :)


Kodin etsinnässä on paljon mielessä myös tuleva kesä ja pihailu. Meillä on nyt kiikarissa muutama kauempana sijaitseva piilokoto, mutta olen tullut hiljalleen siihen tuloksen, ettei täydellinen eristäytyminen vauvavuonna ole ehkä se paras idea...



Lisäksi katselmuksessa on ollut pihallinen rivitalo, joka ei ole niiin nätti ja niiin nätti kerrostalokoti, jossa ei ole pihaa, mutta lasitettu parveke huikeilla merinäkymillä varustettuna (ja keskellä kaupungin vilskettä sekä luonnon rauhaa).

Ainoa kysymys kuuluu, onko kesäpihan puute liian suuri miinus? Korvautuuko se suurella, lasitetulla parvekkeella ja upeilla merinäkymillä?


Onneksi voin aina suunnata askeleeni vanhempieni kotipihaan, josta nämä kesäkuvatkin on napattu – aikamoinen paratiisi, eikös?  



Aurinkoista ja ihanaista sunnuntaiaamua sinnekin! Me lähdetään nyt Nukanakin kanssa kunnon aamulenkille tuonne kevääseen, kun koiraneidinkin saa nykyään houkuteltua ulos – pakkasella ja vesisateella lenkkeily ei aina välttämättä onnistu, mutta nyt on Nukanakinkin suojamekanismit saatu alas.

<3 Hannele