perjantai 27. helmikuuta 2015

Swiss Clinic Skin Renewal

Yhteistyössä Swiss Clinic

Sain blogin kautta mahdollisuuden kokeilla Swiss Clinic Skin Renewal -pakettia, joka on muuten tänään valittu ehdolle Ruotsin innovatiivisimmaksi kauneustuotteeksi. Hydrafacial-hoidon jälkeen ihoni on ollut hoitokiellossa kahden viikon ajan, mutta nyt pääsen vihdoin kokeilemaan rullailun ihmettä. 



Testiin saamani paketti sisältää 0,5 mm -piikeillä varustetun Swiss Skin Roller -rullan ja Swiss Rejuvenetor -ihogeelin, joka täydentää lopputulosta. Tuote lupaa vähentää ryppyjä ja poistaa arpia kasvoista, sekä tuoda sitä paljon himoittua heleyttä kasvoille. Jännityksellä jään odottamaan, miten hoito omalla kohdallani onnistuu.

Saatavilla on lisäksi ihon kuntoa tukevia kapseleita, mutta imetyksen aikana en niitä halunnut kokeilla.

Ihoni on toipumassa hormoniaknesta ja vaikka pieniä epäpuhtauksia vielä nouseekin, olen pahimman vaiheen ohittanut (luojan kiitos). Poskissani näkyy edelleen aknen jättämiä punaisia läikkiä ja ihoni näyttää uusiutuvan aika hitaasti. Hydrafacial palautti hieman ihon tasaisuutta ja heleyttä, mutta vielä ollaan aika kaukana vauvan pepusta ;).


Kokeilin eilen illalla rullailua ensimmäistä kertaa ja ei sattunut ollenkaan! Iho punoitti hieman käsittelyn jälkeen ja hoitovoide imeytyi vauhdilla, vaikka mielestäni laitoin sitä melko paljon. Lisäsin lopuksi vielä hieman manteliöljyä, koska iho tuntui hieman kuivalta. 

Olisin muuten kaivannut hieman parempia käyttöohjeita, sillä nyt olin epävarma esimerkiksi siitä, mitä iholle saa laittaa ja mitä ei, ja pitäisikö rullalla välttää esimerkiksi epäpuhtauksia (nyt tosin kiersin finnit kaukaa). 

Aamulla iho tuntui tasaiselta ja pehmeältä, mutta en osaa vielä sanoa huomasinko eroa entiseen. Tosin ihorullaa käytetään kuuriluontoisesti 28 päivää, ehkäpä sitten olen hieman viisaampi ;). 

Swiss Skin Roller -paketin löydät tämän linkin takaa, sen hinta on 99 euroa. Ruotsissa mainetta niittäneen Swiss Total Skin Renewal -paketti löytyy täältä ja sen hinta on 120 euroa. 


torstai 26. helmikuuta 2015

Kesäunelmia

Tammikuu-huhtikuu on ollut inhokkiaikaani lapsesta asti. Syy? Kevään odottaminen! Tai ei, odottaminen on liian lievä sana – janoaminen.

Päivästä toiseen odotan kuin kuuta nousevaa sitä hetkeä, kun saat laittaa ballerinat jalkaan, kevyemmän takin päälle ja hiekka rapisee jalkojen alla. Sen sijaan ulkona on loskaa, pimeää ja päällä aina vain se sama, tylsä talvitakki tai sen vieläkin tylsempi pikkusisko toinen talvitakki.
Nämä Zara Homen mainoskuvat ovat kuin suoraa kopiota päiväunistani (tosin meillä ei taida olla aivan noin välimerellistä ;D). Olisi aivan ihanaa löytää omenapuiden alle juuri tuollainen pitkä puinen pöytä kuten näissä kuvissa ja kattaa se maailman parhailla tyypeillä, hyvällä ruoalla ja naurulla. 

Mieheni on suunnitellut rakentavansa pihalle tandooriuunin, mikä kuulostaa vähintäänkin jännittävältä. Oikeastaan hänen unelmissaan meidän pihallamme on kokonainen kesäkeittiö, saapa nähdä mitä tuleva grillikausi tuo tullessaan...


 Tällä hetkellä odotan tulevaa kevättä ja kesää entistäkin enemmän kuin ennen, koska on niin ihanaa nähdä miten pikkumiehemme näkee kaiken ensimmäistä kertaa: ekat uimareissut, mansikat, grilliruoat ja helteet. Eka juhannus, ulkosauna ja koko henkiin heräävä luonto. 

Pojan 1-vuotissynttäreitä vietetään toukokuussa ja unelmoin ulkojuhlista – toivottavasti sää on jo silloin riittävän lämmin. 


Joko te odotatte lämpimiä säitä ja millä vinkeillä helpotatte tätä lopputalven pitkää kurjuutta?

Kysy!

Hei sinä ihminen siellä ruudun takana! Onko mielessäsi jotain kysyttävää joko minulta tai sitten vaikkapa talousalan, pukeutumisen tai tähtitieteen asiantuntijalta? 


Nyt on aika kysyä ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä ja yritän saada siihen vastauksen. Tarkoituksenani on hätyyttää eri alojen asiantuntijoita teidän puolestanne ja kerätä tietoa tänne blogin puolelle erilaisista arjen pulmista.

Nyt siis asupulmat, sosiaaliset ongelmat ja vessan oikea pesutapa tapetille! Kysy tai vaikene iäksi! Jos liikaa nolottaa, niin anonyymien kyssärit otetaan myös erittäin vakavasti. <3


tiistai 24. helmikuuta 2015

5+1-postaussarja

5+1-vinkit ovat blogini suosituinta sisältöä ja nyt olen saanut paljon uusia lukijoita, joten ajattelin avata hieman enemmän postaussarjan tarkoitusta.

5+1-vinkit ovat niksejä, jotka ovat tarttuneet mukaan matkan varrelta eri alojen asiantuntijoilta, kirjoista, lehdistä ja omista kokemuksista. Ne ovat vinkkejä, jotka olen havainnut hyviksi ja jotka haluan jakaa eteenpäin. Kaikki jutut löytyvät tuolta tunnisteista 5ja1-tagin alta.

Suosittuja postauksia ovat olleet esimerkiksi:

Ranskalainen vaatekaappi: Aina jotain päällepantavaa!

Mistä tunnistaa laadukkaan vaatteen?

Muutama ajatus, joka voi pelastaa taloutesi

Ammattijärjestäjän vinkit: Turhasta tavarasta eroon

Kuva: Kukkainfo.fi
Mukavaa tiistaita kaikille!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Bikinikuntoon 30 päivässä

Bikinikunnon treenikausi on jälleen oven takana. Eilen postasin teille nopeasti 30 päivän vatsalihashaasteen ohjeet, mutta joku ihan oikeutetusti pyysi parempia ohjeita suomeksi. Lisäksi haastetta googletellessani löysin vatsalihashaasteen lisäksi peppuhaasteen ja voiko olla parempaa keinoa kuntoilla helposti?

Haasteet löytyvät 30 Day Fitness Challenges -sivustolta ja siellä on myös paljon muuta treeniä, käykäähän kurkkaamassa. Nyt siis voi vaikkapa katsella telkkaria ja mainostauolla tehdä liikkeet – syö kakku ja säästä se! :D

Muistutan muuten vielä että minähän en ole mikään kuntoilun ammattilainen, eli lukekaa vinkkejä se mielessänne. Tuolla kommenttiboksissa Rentus jo muistutteli selkälihasten treenaamisen tärkeydestä ja tosiaan vatsoja tehdessä on tärkeää hoitaa myös selän lihaksia.

Aloitin siis eilen ja ainakin tällä hetkellä liikkeiden tekeminen tuntuu aika pikkujutulta näin univelkaisenkin ihmisen silmin. Tosin sarjathan kovenevat paljon loppua kohden, eli tuskin näin helpolla päästään kovinkaan pitkään. Toisaalta, löysäily tuskin tuo niitä tuloksiakaan.

Aloitetaan vatsahaasteesta, jonka voisin selvyyden vuoksi postata tähän uudestaan.

30 päivän vatsahaaste

situps: istumaannousu crunches: rutistukset leg raises: jalkojen nostot plank: lankku


Alla vielä videoina ohjeet jokaiseen liikkeeseen:

Miten tehdä istumaannousut oikein: 



Miten tehdä rutistukset oikein: 



Miten tehdä jalan nostot oikein:



Miten tehdä lankku oikein: 



30 päivän peppuhaaste

Ja seuraavaksi sitten peppuhaasteen ohjeisiin... Tämänkin aloitin eilen ja vaikka liikkeet tuntuivatkin, niin olivat nopeasti hoidettuna. 

squat:kyykky bridge: silta/ pakaroiden nosto lunge: kyykky yhdellä jalalla


Miten tehdä kyykky oikein:


Miten tehdä yhden jalan kyykky:


Miten tehdä silta/ pakaroiden nosto:



Eli seitsemän liikettä, ei ole paljon! Vatsalihastreenin pitäisi ainakin olla tosi tehokas, pepputreenistä en vielä osaa sanoa. Kuukauden päästä pitäisi siis olla kunnon tikissä *köh*. 

Ruokavaliota kannattaa toki kohentaa myös, jos tuloksia haluaa, terveisin eräs joka just tänään sortui suklaapatukkaan. HAHAA. Mutta tämänhän piti olla sellainen leppoisa elämänmuutosjuttu, joten ei hätää... ;)

lauantai 21. helmikuuta 2015

Öljyä iholle

En ole enää aikoihin käyttänyt muuta voidetta kasvojeni iholle kuin öljyä: Bio Oil ja manteliöljy ovat tällä hetkellä päivittäisessä käytössä, mutta käytin jonkin aikaa myös argan-öljyä. Tällä hetkellä minulla on argania hiusöljynä ja käytän sitä aina silloin tällöin.


Öljyjen käyttö on auttanut epäpuhtauksien ehkäisyssä, minkä lisäksi ihoni on todella kosteutettu. Ensimmäistä kertaa kosmetologilla käydessäni minulle ei sanottu ihon pintakuivuudesta mitään ja kun kerroin käyttäväni manteliöljyä iholle, kosmetologi oli erittäin tyytyväinen ja kertoi aineen riittävän jatkohoidoksi, vaikka oli hetkeä aiemmin kehottanut hankkimaan hoitoa varten suunniteltuja aineita.


Hinnallakaan näitä puteleita ei ole pilattu, manteliöljy maksaa kuusi euroa ja tuo Bio Oil 19,90. Raskausaikana käytin Bio Oilia erityisesti vatsalle raskausarpien ehkäisyyn ja niitä ei tullutkaan yhtään ainutta (!). Tosin tästä taitaa olla kiittäminen erityisesti geenejä, sillä siskollani tai äidillänikään ei ole raskausarpia, joten tiedä sitten miten tuote toimii helposti arpeutuvalla iholla.

Kannattaa ehdottomasti kokeilla!

Jenkkakahvoista eroon – 30 päivän vatsahaaste!

Olen muutamassa blogissa törmännyt 30 päivän vatsahaasteeseen ja tulokset ovat puhuneet puolestaan. Esimerkiksi Fit Fat Mama on esitellyt paitsi omia huikeita treenituloksiaan, myös muiden ja ajattelin myös koettaa saada näihin fileisiin vipinää...

Liikunta on tällä viikolla jäänyt todella vähäiseksi muutamaa vaunulenkkiä lukuun ottamatta, sillä vieroitan Tukkista yösyötöistä ja unet ovat olleet aika vähissä. En aio ottaa mitään stressiä asiasta, liikun sitten kun on taas energiaa (ja tuolla ei ole toivottavasti enää noin liukasta?), mutta tämä vatsalihashaaste voisi olla juuri sopivan pieni juttu näin univelkaisellekin...

Tarkoituksena on siis tehdä ohjelman mukaisesti eri vatsalihasliikkeitä joka päivä ja muuttua kuukaudessa huikeaksi salipimuksi etenkin vatsan kohdalta ;). 

Ajattelin jakaa ohjelman myös teidän kanssanne, jos haluatte kokeilla haastetta myös. 


Oletteko te kokeilleet vatsishaastetta ja miten on sujunut?

perjantai 20. helmikuuta 2015

Uusi ulkoasu on täällä!

Nonni, mitäs tykkäätte? Blogin uusi ulkoasu on täällä ja vaikka muutokset ovat edelleen käynnissä, en halunnut kiusata teitä turhaan salasanan taakse piilotetulla blogilla, vaan avasin sivut nähtäväksi vaikka esimerkiksi seuraa-napit puuttuvat edelleen ja blogin leveyskin on vielä vähän väärä (tietääkö joku miten sitä voi muokata bloggerin html-koodin kautta?). 

Myös blogin linjaus muuttuu entistä enemmän teihin lukijoihiin keskittyväksi – toiveenani on antaa vinkkejä ja inspiroida teitä siellä ruudun toisella puolen, jotta elämä olisi hippasen helpompaa ja onnellisempaa. Vinkkejä on siis tulossa niin ulkoiseen kuin sisäiseenkin puunaukseen aina ulkonäöstä ja pukeutumisesta rahahuolien unohtamiseen. 

Toivottavasti tykkäätte ja jatkatte matkaa mun kanssani! Myöhemmin lisää, nyt mun pitää mennä...


Terveellinen herkku makeannälkään

Terveellisiä makeita reseptejä on nykyään tarjolla yllättävän paljon! Raakaruoan suosio on tuonut mukanaan muun muassa raakakakut, raakasuklaan ja muut sokerilakkoilijallekin sopivat herkut.

Eilen teki aivan järjettömästi mieli makeaa! En sortunut siipan ostamaan Geisha-levyyn, vaan sen sijaan kokkasin näitä kookospähkinäisiä banaani-suklaa-keksejä, joiden ohjeen bongasin Vihreässä Keittiössä -blogista


Pohjaan tulee muun muassa banaania, mantelirouhetta ja kaurahiutaleita sokerin ja vehnän sijaan. Tuunasin keksejä vielä kermavaahdolla, jonka makeutin stevialla ja tuoreilla marjoilla. 

Keksien paistoajaksi sanottiin 10–12 minuuttia, mutta meidän kiertoilmauunissa nämä kaunokaiset pääsivät ihan hippasen verran palamaan 9 minuutissa. Ensi kerralla sitten tiedän paremmin, paistoaikahan on tietty aina uunista kiinni ja kokeilemalla onnistuu. 

Hyvin maistuivat! Tosin makeutta olisi meille sokerihiirille saanut olla vielä vähän lisää.. Mieskin tykkäsi, vaikka sillä on suoraan sanottuna jokin kummallinen asenneongelma kaikkea terveellistä kohtaan :D. 


Kookospähkinäiset banaani-suklaa-kaurakeksit (n. 15 kpl)
(resepti lainattu Vihreässä Keittiössä -blogista)

2 kypsää banaania
2 dl pikakaurahiutaleita (itse käytin tavallisia kaurahiutaleita)
1 dl mantelirouhetta
0,5 dl kookoshiutaleita
pikkulusikan kärjellinen vaniljajauhetta
1 tl hunajaa (me laitoimme kaksi ja silti makeutta olisi saanut olla vielä lisää, t: makeannälkä)
1 tl tummaa kaakaojauhetta

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen.

Paahda ensin kookoshiutaleita kuumalla pannulla minuutti tai pari niin, että ne saavat aavistuksen verran väriä (paahtamalla kookoksen maku voimistuu). Muussaa banaanit kulhossa haarukalla. Lisää sekaan kaikki muut ainekset. Mielestäni banaani on niin makeaa, ettei lisämakeutusta juuri tarvitse, mutta päädyin laittamaan tuon teelusikallisen hunajaa. Ilmankin pärjää. Jos taikina tuntuu liian löysältä, lisää kaurahiutaleita.

Kaiva sitten esiin kaksi ruokalusikkaa ja nostele taikinasta pellille sopivan kokoisia mönttejä. Litistä niitä vielä lusikalla tai sormin niin, etteivät keksit ole liian korkeita.

Paista uunissa 200 asteessa n. 10-12 min.

Pakko muuten vinkata Vihreässä Keittiössä -blogin reseptikoosteesta, jossa on paaaaaljon terveellisiä ja makeita herkkuja kokattavaksi. Ainakin suklaamuffinseja ja suklaakakkua pitää vielä kokeilla. Käykäähän tutustumassa!

Herkullista perjantaita!



torstai 19. helmikuuta 2015

Baby Dan -syöttötuoli testattavana

Yhteistyössä Babyland.fi ja Baby Dan

Meillä ruokahetket ovat täyttä rakkautta – Tukkis on todellinen syömämies ja suu on auki heti, kun lusikka on näköpiirissä (keneenköhän lie tullut *köh*). Siksi kunnollinen syöttötuoli on enemmän kuin tarpeen. 


Ilokseni saimme testata Baby Dan -syöttötuolia, jota voi muuten käyttää kouluikäiseksi asti. Kun lapsi kasvaa turvakaari ja ylempi istuinosa poistetaan, jolloin sitä voi käyttää vaikkapa koulupöydän tuolina. Mukana tulee turvakaaren lisäksi turvavaljaat, jotka jäivät meillä tosin käyttämättä – poika kun istuu (ja pyörii) tuolissa jo muutenkin tukevasti.


Mainitsinko muuten että leikkasin Tukkiksen tukan ensimmäistä kertaa? Nyt meillä istuu ruokapöydässä Mauri Pekkarinen, koska ei mennyt ihan putkeen tämä tukanleikkuu. Hiuksetkin muuten leikkasimme syöttötuolissa, mikä olisi ollut just hyvä ratkaisu, mikäli poju ei olisi heiluttanut päätään jatkuvasti oikealta vasemmalle. :D

Onneksi en ole vauvakampaaja, ei välttämättä ura urkenisi kovin nopeasti ;).

Kuvassa näkyvät irrotettavat turvavaljaat sekä turvakaari, jota on muuten kiva rynkyttää (etenkin, kun se ei lähde irti...)
Tuoli on erittäin tukeva ja poika istuu siinä mielellään ja rauhassa (!) sen aikaa kun muu perhe ruokailee tai kun ruokaa valmistetaan. Olen tietyissä jutuissa tosi rento äiti, mutta koen että ruokahetket ovat pyhiä ja silloin käyttäydytään nätisti. Saa nähdä miten pöytäkasvatukseni onnistuu jatkossa, mutta tähän mennessä poju on ainakin ollut luonnonlahjakkuus tällä saralla :D.

Ainoana miinuksena annan tuolin kokoamisen, sillä saattaa olla että hikoilimme uroon kanssa tuotetta kasattaessa – sanotaanko, että me emme ole ihan luonnonlahjakkuuksia siinä suhteessa ;). Nyt tuoli on kuitenkin toiminnassa ja olen siihen erittäin tyytyväinen: se on tukeva, turvallinen ja sopii kivasti sisustukseen.

Yhteistyökuvioiden merkeissä Babyland.fi tarjoaa Baby Dan -tuotteista teille lukijoille 28.2.2015 asti 10 prosentin alennuksen koodilla hannele2015. Jos siis ostoslistalla on vaikkapa vauvan turvatuotteita, kalusteita tai esimerkiksi juoksurattaat, niin käykäähän tutustumassa heidän valikoimaansa.

Kauppaan pääset esimerkiksi tästä linkistä tai sitten vaikkapa tuosta sivun oikeassa ylälaidassa olevasta Babyland.fin kuvasta -->


Nyt me ryhdytään syömään kalapottuja, iloisia ruokahetkiä sinne toisellekin puolelle ruutua!


keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Mikä on menestyksen salaisuus?

Aika raflaava otsikko, myönnetään. Olen pyöritellyt tätä asiaa mielessäni tässä viime aikoina, kun tuntuu että ympärilläni olevilla ihmisillä on vähän jos jonkinmoista ongelmaa, johon ei sitten millään löydy vastausta – esimerkiksi kesätyöpaikan haku, ulkomaille muuttaminen, vihatun työn vaihto uuteen ja työttömyys ovat olleet tässä viime aikoina keskustelun alla.

Näitä keskusteluja on leimannut ikävästi yksi piirre: ihmiset keksivät ensin miljoona syytä sille miksi jokin ei onnistu, kuin miksi se voisi onnistua. Ja eihän mikään onnistu, jos ensin ajattelet että ei tämä nyt varmasti tule onnistumaan koska rahatlopussaenuskallasoittaabussieikuljejamitänäitäsyitänytolikaan.


Easy2Safe-yhteistyökuvioiden kautta olen päässyt osalliseksi Petteri Moilasen elämäntapavalmennusta ja Petteri on pyytänyt minua muun muassa tutustumaan maailmalla tunnettujen elämäntapavalmentajien ajatuksiin. Yksi näistä ihmisistä on Tony Robbins, joka kertoo pohtineensa paljon menestyksen salaisuutta.

Yleensähän ajatellaan että historiamme määrittää meitä jollain tapaa: rakastavassa perheessä kasvava ja koulut käyvä ihminen pääsee helposti pitkälle ja historia toimii ikään kuin ponnahduslautana tulevaan. Jos taas koet hirveitä asioita elämässäsi jo sen alussa, olet automaattisesti tuomittu kulkemaan raskaampia polkuja – vai?


Meillä on miljoonittain esimerkkejä, jotka kertovat toisenlaista tarinaa. On olemassa paljon ihmisiä, jotka ovat kokeneet kauheita asioita, mutta päätyvät tekemään elämässään huikeita juttuja ja kasvavat koko kansan esikuviksi. Mikä on voima sen takana?

Se on tunne, halu ja mahdollisuuksien näkeminen – tapa ajatella asioita. Aika moni näkee ensin ongelmat, sitten vasta mahdollisuudet. Lauseet alkavat heti ensimmäiseksi sanoilla "en voi", "en osaa" tai "se ei ole mahdollista". Olen aivan varma että jos jotain haluaa tarpeeksi, siihen kyllä keksii keinot (etenkin jos kyse on vaikkapa kesätyöpaikan hakemisesta tai ulkomaille muuttamisesta, ei esim. Marsiin matkaamisesta tai kuolleista herättämisestä).


Älä siis anna historian määrittää tekemisiäsi, älä näe ensimmäiseksi vain niitä ongelmia ja tee asioita, joiden avulla pyrit lähemmäs päämäärääsi olivat ne sitten pieniä tai suuria juttuja. Jos esimerkiksi ulkomaille muuttaminen on hankalaa omistusasunnon vuoksi, laita se vuokralle. Jos et saa töitä omalta alaltasi, voisitko harkita vaikkapa kurssitusta toisen alan ammattiin tai hakea hieman samantapaisiin töihin, mutta jotka eivät ole niin kaukana omastasi?

Aivan käsittämättömän moni ihminen ainakin omassa lähipiirissäni heittelee aivan kummallisia syitä sille, miksi asiat eivät voi onnistua (esimerkiksi aikuisen ihmisen suusta kuultua: "en osaa soittaa sinne" – true story). Omalta mukavuusalueelta kannattaa häipyä aina välillä ja omaa asennetta kannattaa tarkastella ulkopuolisen silmin – jos joku muu on onnistunut, mikset sinäkin kykenisi samaan?

Minä olen onnekseni perinyt äidiltäni tavan tehdä ensin ja ajatella sitten – ei aina paras mahdollinen tapa lähestyä asioita, mutta ainakaan en jumitu yksityiskohtiin ja annan palaa. Kyllä, mokia on ehdottomasti tapahtunut (terveisiä esim. ala-asteen askarteluopelle), mutta olen elossa ja kukaan muukaan ei kuollut. Jossain vaiheessa on voinut nolottaa, mutta ihan sama ja silleen – koko elämän mittakaavassa yksi häpeän hetki on pahempi kuin se, etten olisi edes yrittänyt.

Luovuus, rohkeus ja halu ovat avaimia aika moneen juttuun. Kyse on usein enemmänkin uskalluksesta ja siitä että hoksaat tehdä asioita uudella tavalla. Where there is a will, there is a way ja sitä rataa ;).


tiistai 17. helmikuuta 2015

5+1: Miten pukea roiskeläppä tyylikkäästi?

Minihameen pukeminen tyylikkäästi voi olla hankalaa – tuplasti hankalammaksi homman saa tehtyä valitsemalla nahkaminihameen.

Omasta kaapistani löytyy tällä hetkellä Zaran todella ihana musta nahkahame, joka on kuitenkin nykyään hippasen liian lyhyt ja tätä myöten saan heittää sillä vesilintua. Ostin hameen hetken mielijohteesta villiksi kortiksi, mutta se onkin osoittanut olevansa yksi vaatekaappini käytetyimpiä vaatteita.

Kuvat: Stylelovely.com // PopSugar // Revolve Clothing
Jaa miksikö? No siksi, että sillä saa asusta heti mielenkiintoisemman erilaisen pinnan vuoksi, minkä lisäksi malli imartelee vartalomalliani. Onnekseni löysin tänään Nellyn verkkokaupasta* itselleni uuden hamosen, joka toivottavasti on nyt sitten pidempi helmaltaan. Tämän vaatekappaleen innoittaman ajattelin kuitenkin kirjoittaa teille postausta helposti vähän hutsah.. eikun siis räväköiden vaatekappaleiden pukemisesta tyylikkäästi.

Se on nimittäin taitolaji, eikä helppo sellainen ollenkaan. Allekirjoittanut on mokannut monesti.

Kuvat: Wendy's LookBook // Just a Pretty Style // What I Wore

1. Älä paljasta kaikkea!


Jos käytät paljastavaa vaatekappaletta, käytä vain yhtä sellaista kerralla. Tämäkin on toki sellainen nyrkkisääntö, jota voi rikkoa, mutta tee se hyvin harkiten (hyvänä esimerkkinä onnistuneesta tällaisesta on ylemmän kollaasin keskimmäinen kuva, jossa on käytetty sekä nahkaminiä että ylipolvensaappaita yhtä aikaa).

Jos paljastat runsaasti säärtä, valitse peittävämpi yläaosa ja päinvastoin.

2. Miten ranskalainen nainen valitsee kenkänsä?


Tiesitkö, että Ranskassa hyvin yleinen pukeutumissääntö on valita kenkä helman pituuden mukaan? Näin "ihoa" ei tule näytettyä liikaa. Jos ranskatar valitsee polven yläpuolelle ulottuvan hameen, hän laittaa jalkaansa matalat kengät, jos taas alapuolelle, on valinta korkeakorkoinen.

Varsin simppeliä, mutta itse ainakin rikon tätä sääntöä varsin usein – mielestäni polven yläpuolelle ulottuva hame, peittävä yläosa ja korot ovat ihana yhdistelmä!

3. Kiinnitä huomiota meikkiin ja hiuksiin


Jos tupeeraat itsellesi kunnon kiharapehkon ja maalaat koko naamasi siveltimen sijaan sudilla, voit olla varma että minihameesi ei erotu katukuvasta erityisen tyylikkäänä asuvaihtoehtona. Jos hutsaht... SIIS RÄVÄKKÄ hamosesi uhkaa viedä koko shown pidä hiukset ja meikki simppelinä. Esimerkiksi yksinkertainen nuttura ja klassinen, kevyt meikki ovat varmoja valintoja.

4. Valitse materiaalit mummun mieleen


Esimerkiksi villa ja muut pehmeät materiaalit tuovat asuusi arkisen kontrastin, jonka avulla sinun on vaikea ylilaittautua. Myös kodikkaat kuosit, kuten nyt vaikkapa tuossa yllä näkyvässä kollaasissa näkyvä ruutu, ovat hyviä valintoja.

5. Verhoa sääresi paksuihin sukkiksiin


Legginsit hameen alla? Huh. Paksut sukkikset sen sijaan toimivat taatusti ja tämä etenkin vähän viileämpinä ajankohtina.

+1 Asenne ratkaisee


Ihan sama vaikka koipi vähän vilkkuukin, siihen ei ole vielä kukaan koskaan kuollut. Anna suiden loksahtaa auki jos siltä tuntuu ja ihastele hamettasi joka näyteikkunasta – kuitenkin teet niin senkin nainen!


maanantai 16. helmikuuta 2015

Sokeriton ja vehnätön ruokavalio – eka viikko takana!

Sokeriton ja vehnätön ruokavalio on sujunut yllättävän kivuttomasti! Tämä etenkin, koska sallin viikonloppuna itselleni ihan luvan kanssa syödä jos siltä tuntui ja kyllä vain kävinkin ennen perjantain juhlista kotiutumista hakemassa hamppariaterian.

Lisäksi söin eilen suklaata ystävänpäivän kunniaksi, mutta uskokaa tai älkää, se ei edes ollut enää erityisen hyvää! En tiedä mikä kumma geeni on hajonnut meikäläisen kropasta, sillä pelkän sokerittoman viikon tuskin pitäisi muutta näin nopeasti herkkutottumuksia.


Nyt kun olen jättänyt sokerin pois, huomaan miten vähän sitä oikeastaan käytän – en ole koskaan tykännyt limsasta erityisesti, vaan juon mieluummin vettä ja maitoa. Mehujakin nautiskelen harvemmin, ehkä noin kerran tai pari kuussa. Ketsupin ja sinapin lisäksi en käytä mitään valmiskastikkeita, koska teemme ne yleensä itse ja jogurtinkin syön tylsästi maustamattomana hedelmillä.

Jos herkuttelua ei lasketa, en varsinaisesti käytä sokeria arkiruoissani paljoakaan (paitsi jos kokataan vaikkapas kiinalaista, siihen sitä tarvitaan). Nyt kun herkut eivät ole sallittujen listalla näin pääasiallisesti, olenkin huomannut etten ole erityisen koukussa siihen. Leivonnaiset ja muut herkut taitavat olla enemmänkin tapa, joka sitten riistäytyy käsistä etenkin itse leipoessa...

Yksi parhaista lounaista, joka pitää nälän loitolla just sopivasti päivälliseen asti: lohisalaatti kurpitsansiemenillä, raejuustolla, kevätsipulilla, paprikalla ja viinirypäleillä. 
Vehnä on sen sijaan tuottanut vähän enemmän ongelmia, koska minähän rakastan leipää. Tai tuotti, kunnes hoksasin että esimerkiksi kauraleipää ja näkkileipää on runsaasti tarjolla vehnättömänä.

Leivän puputtaminen on kuitenkin vähentynyt reippaasti, koska olen kiinnittänyt huomiota hevi-osaston määrään lautasellani sekä ateriarytmiin. En ole aikaisemmin tajunnut, kuinka äärettömän tärkeää minun on syödä säännöllisesti!

Munakas kinkulla, raejuustolla ja kevätsipulilla <3. 
Pastaa kieltämättä kaipaan, se on mun parasta lohturuokaa – lasagnea, makaronilaatikkoa, kermaista lohipastaa jne. jne. Tarkoituksenihan ei kuitenkaan ollut natseilla asian suhteen, joten jos minun äärettömästi tekee mieli pastaa, syön sitä. Pääasiallisesti pyrin kuitenkin syömään muita juttuja.

Hedelmiä, soijajogurttia, chia-siemeniä ja pähkinöitä – kuningattaren aamiainen!
Aika kivasti toimii tällainen rento ruokavalion siistiminen! Suosittelen muillekin :). Loppujen lopuksihan ihmisen elämä koostuu pienistä valinnoista ja lopputulokseen riittää, että suurin osa valinnoista on toivotun kaltaisia. Tämän kun sisäistäsi myös muilla elämänalueilla.

Ruokavaliorempan lisäksi olen käynyt vaunulenkeillä, juoksemassa ja tehnyt lihaskuntoakin jonkin verran (Kaylan treenien jälkeen muuten koivet oli kipeänä about kuus päivää :D). Tuloksena heti ekalla viikolla oli noin kilon pudotus painossa, kaksi senttiä vyötäröltä ja hurjat neljä senttiä makkaran kohdalta! Epäilen tämän olevan jotain muuta kuin läskiä, mutta aikamoisia muutoksia näin pienellä säädöllä. Myös olo on ollut paljon virkeämpi ja parempi, hyvä ruoka tekee näköjään oikeasti hyvää ja hyvää oloahan tässä pääasiassa haetaankin.

Ihanaa viikon alkua sinne ruutujen äärelle! Kokeilkaahan tekin hevi-osaston antimien lisäystä, makes you feel good <3.



sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Hydrafacial-kokemuksia

Hydrafacial-hoito on yksi tämän hetken hehkutetuimpia hoitoja ja nimenomaan ihoa puhdistavana ja heleyttävänä hoitona, joten pakkohan minunkin oli sitä kokeilla!

Kuten ainakin pidempään blogiani lukeneet tietävät, kärsin tällä hetkellä hormoniaknesta, joka on luojan kiitos poistumassa hiljalleen. Iho on silti edelleen samea ja täynnä pieniä epäpuhtauksia, johon toivoin saavani apua Hydrafacial-hoidosta. 


Kyseessä on siis perinteisen ihonpuhdistuksen komedorautoineen korvaava hoito, jossa imuroidaan kasvoilta kaikki kakka pieneen tuubiin... Voin kertoa, että kaltaiselle mustapäänkyttääjälle tämä kuulostaa etukäteen todella hyvältä! :D Että joku ottaa ja imuroi kaiken sen moskan pois ihosolukoistani, oioioi.


Itse vierailin Kampin Kitty Cat Beauty Centerissä, mutta samaa hoitoa tehdään monessa eri paikassa ympäri Suomea. Hintaa peruspuhdistuksella on 98 euroa. Vain 25 minuutin hoito pitää sisällään kuorinnan, ihonpuhdistuksen ja tehokkaan hoitoaineiden imeytyksen – aikamoista ajankäyttöä, sanon minä!


Muutamat hoitoa kokeilleista ovat kertoneet sen sattuneen, mutta minä en kokenut minkäänlaista epämukavuutta (itse asiassa olisin voinut vaikka vähän torkahtaa, t: yöheräilijä).

Odotin muuttuneeni Tuhkimoksi hoidon jälkeen, mutta peilistä katsoi aikamoinen hirviö :D. Ihoni reagoi hoitoon voimakkaalla punoituksella ((bussikuskikin oli aika järkyttyneen näköinen), joka kyllä tasottui todella nopeasti – itse asiassa jo kotiin päästessä punoitus oli laskenut. Lisäksi kauan kadoksissa ollut heleys palasi kasvoilleni ja illan juhlissa sain jopa kehuja hehkustani, liekö syy sitten hoidossa vai punaviinissä ;).



Vaikka hoito itsessään oli huomattavasti hellävaraisempi kuin perinteinen ihonpuhdistus, niin ihoni näyttää kuitenkin puristellulta (pieniä haavoja ym.). Tosin en tiedä mitä oikein odotin, koska kyllähän ihonpuhdistus jättää aina jälkensä etenkin, kun epäpuhtauksia oli jonkin verran...

Siellä ne ällötykset on! Sori herkimmät lukijat :D. Ällöä ja just niin ihanaa, ahahaha...
Nyt kun hoidosta on kulunut kaksi vuorokautta ihoni on huomattavasti tasaisempi kuin aikaisempi, väri on parempi ja heleys on edelleen täällä. Puhdistusprosessi tosiaan kestää kahden viikon ajan ja tänä aikana ongelma-alueilleni (etenkin poskiin ja otsaan) pitäisi nousta epäpuhtauksia, mutta sen jälkeen ihon pitäisi olla kuin unelma... Jään jännityksellä odottamaan :).

Mutta summa summarum: ei enää koskaan komedorautaa tämän naaman lähelle, kiitos! Vaikka muutamia mustapäitä jäi (ja nämä ovat tosiaan laskettavissa about yhden käden sormilla), niin epäpuhtauksia tämä hoito poisti aivan erinomaisesti. Lisäksi tuhkimoefekti taattu. Jos sinulla ei ole sen suurempia iho-ongelmia, niin aivan takuuvarmasti lähdet hoitolasta pois prinsessana (tai no, tietysti jokaisen iho reagoi hoitoon omalla tavallaan, mutta voisin kuvitella tämän tekevän hyvää aika monelle nassulle).

Voin kertoa että oli aivan taivaallista meikata iltaa varten, kun meikki levittäytyi pitkästä aikaa kauniisti iholle ja sain tasaista pintaa sen kamalan röpelön sijaan!

Oletteko te kokeilleet Hydrafacialia ja mitkäs oli fiilikset?


lauantai 14. helmikuuta 2015

Last Night

Voi että oli hauskaa eilen illalla! Aivan ihanaa nähdä työkavereita ja vieläpä kaikkia kerralla. Meillä oli siis firman bileet Crown Plaza -hotellissa ja paikalla oli suuri poppoo parasta jengiä. 


Ruoan, juoman ja muun ohjelman lisäksi meitä viihdytti bilebändi Gepardi, joka oli muuten meidän häissäkin soittamassa. Tanssilattialla ketkutellessani muistui mieleen hyviä hetkiä kolmen vuoden takaa, yhtä hyvällä meiningillä vetivät edelleen – hyvä pojat!


Palaan töihin elokuussa ja olen ollut nyt poissa töistä melkein vuoden päivät – uskomatonta, miten nopeasti aika menee! Uskonpa kesänkin menevän ihan hujauksessa ja kohta jo mietin mahdollista auton ostoa työmatkoja varten ja ressailen Tukkiksen päiväkotijuttuja.


Nyt me täällä vain pötkötellään telkkarin edessä ja vähän herkutellaan (herkkulakosta saa välillä vähän lipsuakin ;) ). Huomenna voikin aloitella sitten treeniä uudestaan ja palata ruotuun syömistenkin suhteen.


Ihanaa iltaa sinne teille kaikille ja ennen kaikkea hyvää ystävänpäivää! Toivottavasti olette saaneet sopivassa suhteessa suklaata ja suukkoja <3.


perjantai 13. helmikuuta 2015

Good Evening Folks!

Meillä on tänään firman juhlabileet, olen ihan unohtanut mainita! Sinne olen siis nyt tällännyt ja kuulkaas kiharsin hiuksetkin, vaikka aivan takuuvarmasti lässähtävät tuossa säässä... :D

Että tämä on tällainen pikarapsa täältä (sotkuisesta) makuuhuoneesta. Pitäisi vielä silittää mekko ja vetää se päälle, sitten olen valmis.


Kävin muuten tänään peittoamassa tätä aknesta toipuvaa ihoani Hydrafacial-hoidossa Helsingissä ja pakko sanoa, että eron huomaa jo nyt! Ihoni oli nimittäin tosi harmaa, väsynyt ja täynnä epätasaisuutta – nyt se on huomattavasti heleämpi ja vaikka finnejä toki on, iho on tasaisempi ja paremman näköinen.

Ilmeisesti tilanteen pitäisi tästä vain parantua, joten jään jännityksellä odottamaan.


Näissä kuvissahan minulla on tietysti meikkiä, koska lähden kohta, mutta lupaan raportoida hoidon vaikutuksesta myöhemmin. Ihon "paranemisprosessi" kestää noin kaksi viikkoa ja kosmetologin mukaan poskissani tulee olemaan kohta finniarmeija, mutta tämän pitäisi olla hyvä juttu, koska sitä kautta iho puhdistaa itseään...


Itsehän en ole tottunut ajattelemaan että finnit olisivat jotenkin hyvä asia, mutta katsotaan mitä tapahtuu :D.

Nyt mä lähden juhlimaan! Kaunista perjantaita kaikille <3.

keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Arjen nautintoja

Tuhlaaminen on oikeastaan yhtä tärkeää kuin säästäminen. Oletteko koskaan ajatelleet asiaa? 

Nyt hoitovapaalle siirtyessä olen tehnyt tiukkoja laskelmia ja pohtinut, miten aion rahani käyttää. Tällä hetkellä elämä kulkee aikalailla samaa rataa päivästä toiseen ja olen havahtunut tajuamaan, miten älyttömän tärkeä huvibudjetti on. 


Huvituksilla en tässä kohtaa tarkoita kalliita matkoja tai ravintolaillallisia, vaan enemmänkin sellaista arjen tuhlailua – voit ostaa tuoreita kukkia, viettää herkkupäiviä, hankkia kauniita vaatteita ja käydä vähän kasvohoidossa. Sensellaista.

Viime viikolla kävin keskustassa pitkästä aikaa ja suoraan sanottuna ihmiset eivät näyttäneet erityisen onnellisilta. Tietenkään arkipäivänä ruuhkassa harva varsinaisesti jaksaa juhlia, mutta jäin pohtimaan, puuttuisiko suomalaisesta kulttuurista tietynlainen nautiskelun taito: rahat on käytettävä järkevästi, turhuuksiin ei tuhlailla ja töissä käydään hampaat irvessä. Suomessa arki on usein sarja suorittamisia, mistä on selvittävä tai jotain (kamalaa?) tapahtuu.


Kaikki odottavat aina vain seuraavaa lomaa, mutta sitten lomakin on buukattu täyteen jos jonkinmoista tekemistä. Ei oikein osata vain olla ja antaa asioiden mennä välillä vähän plörinäksi, koska tokihan kodin pitää olla siisti, ruohon leikattu ja sukulaisissakin pitää käydä.

Sitten lomalta palataan väsyneinä töihin odottamaan taas sitä lomaa.


Niin että sitä minä vain, että ryhtykäähän tekin tuhlaamaan pieni osa palkastanne turhuuksiin + olkaa vähän itsekkäitä välillä. Tekee aika hyvää ja se pieni itsekkyyskin muuttuu epäitsekkyydeksi siinä vaiheessa, kun mielialaa mitataan, terveisin eräs joka juuri varasi ajan kasvohoitoon pienestä äitiysrahasta huolimatta.

Natinati.


tiistai 10. helmikuuta 2015

Olivia Palermo hearts Marimekko

Tiedetään, tiedetään – tämä on vanha kuva. Se on kuitenkin jäänyt mieleeni vahvasti, koska en ole koskaan erityisemmin pitänyt Marimekon kuoseista. Arvostan toki yritystä ja olen ylpeä siitä, että se menestyy maailmalla, mutta itse en osaa pukeutua heidän vaatteisiinsa. Villit (ja usein aika retrot) kuosit ovat minulle yksinkertaisesti liikaa.


Olivia Palermo on kuitenkin käsittämättömän tyylikäs Marimekon ja Banana Republicin yhteistyönä syntyneissä housuissa. Ja nyt musta tuntuu siltä, että munhan on pakko saada nuo housut. Ja nythän niitä ei tietenkään enää saa mistään.

Näin sitä taas muoti-ikoni pelaa ihmisen varmana pitämillä asioilla – kyllä, Hannele, sinä niin voisit pukeutua Marimekon kuosiin. 



Seuraavaksi alan varmaankin himoita Desiqualin tai Odd Mollyn vaatteita, joiden en myöskään ole ajatellut olevan kovin minua.

Näin sitä (taas) näkee, että kaikkea pitää kokeilla. Paitsi keltaista lunta.

(kollaasi toteutettu yhteistyössä Nelly.comin ja Boozt.comin* kanssa)