Odotatko sinäkin aina vain seuraavaa lomaa?

Olen pohdiskellut tänään ihmisen katkeruutta ja etenkin meidän naisten välistä, keskinäistä katkeruutta. Miten sen voisi välttää ja mistä se johtuu?

Neljän viikon loma osoitti minulle, että olen ehdottomasti siellä missä haluankin – rakastan työtäni ja en malta odottaa, mitä kaikkea tulevat työvuodet vielä tuovat mukanaan. Kunnon breikki saattaa kuitenkin myös osoittaa, että olisi alan vaihdoksen paikka. Jos huomaa napisevansa jatkuvasti samoista asioista ja aina vain odottavansa seuraavaa lomaa, kannattaa ryhtyä pohtimaan uusia kuvioita.

Ja mistä tämä tuli mieleeni? Sanotaanko vaikka, että tunnen paljon ihmisiä, jotka eivät viihdy siellä missä ovat, mutta eivät kuitenkaan uskalla tai halua muuttaa elämäänsä. Valitettavasti huomaan usein törmääväni katkeriin ihmisiin, jotka eivät ole uskaltaneet, osanneet tai halunneet tehdä itse omia päätöksiään ja nyt syyttävät siitä muita.

Usein elämänmuutoksen ei edes tarvitse olla erityisen radikaali. Kannattaa esimerkiksi avata suu työpaikalla ja sanoa ne maagiset sanat "kaipaisin vaihtelua". Uskoisin, että aika moni esimies laittaa lauseen korvansa taakse ja auttaa, jos se vain on mahdollista. Hyvistä työntekijöistä kun usein halutaan pitää kiinni.

Mielestäni kannattaisi myös pohtia, mitä olisit valmis tekemään vaikka ilmaiseksi: mistä nautit, mikä on unelmasi? Kun sinulla on jonkinmoinen suunta selvillä, voit ryhtyä kurssitautumaan työn ohella, harrastaa tai ihan vaikka vain lukea alan kirjallisuutta – sekin jo energisoi melkoisasti, eikä koskaan voi tietää mitä kaikkea se tuo tullessaan.

Toki on olemassa myös väliaikaisia töitä, joiden ei tarvitsekaan viihdyttää – riittää että saa rahaa. Kuitenkin koen, että vuosia jatkuvan työsuhteen tulisi antaa myös jotain muuta kuin säännöllistä palkkaa.

Eli sitä vaan, että pitäkäähän kamut elämänlaadustanne kiinni. Älkää sortuko viettämään eloanne siellä, missä ette halua, sillä aina – AINA – voi tehdä muutoksia ja muokata elämäänsä parempaan suuntaan. Tietysti nämä ovat juttuja, jotka jokainen tietää ja tajuaa, mutta harva muistaa potkaista itseään pyllylle.

Joten jos tunnistat itsesi tästä, niin nyt potkasen sua pyllylle *au*.

Hillitön palopuhe, mutta tätä pohdin tänään.

Pus.

<3 Hane

Ps. Ai niin ja se seuraava loma? Alanyaan kolmen viikon päästä, jea! Olisiko antaa vinkkejä? Itselläni on ihan mahdoton määrä mahdottomia ennakkoluuloja, kiitos Matkaoppaat-sarjan :D.

Tehokas peppu- ja vatsatreeni kotisohvalla

Hei kamut,

Jillianin jumppavideo keikkuu jatkuvasti tuolla suosituimmissa, joten ajattelin vinkata teille myös muutamasta muusta loistoapurista. Näitä liikkeitä voi tehdä vaikka iltaisin telkkaria katsellessa (itse hyödynnän usein mainoskatkot, helpottaa huonoa omaatuntoa jos vain istuu koneella ja löhöää. ;D).

BikiniModelFitness-kanava  Youtubessa on ehkä hitusen hemmetin pornahtava, mutta taatusti toimiva jumppavideosarja. Näitä kun rullailet kolmena iltana viikossa, niin kohta on liha niin tiukkaa että ai mahoton. ;) Nuo megabeibet taatusti touhuavat myös salilla, mutta kotiliikkeitä kaipaavalle nämä ovat tehokkaita liikkeitä.

Nostin tähän nyt nuo omat suosikkini pepun ja vatsamakkaroiden kiinteytykseen, mutta sivuston kautta löytyy myös paaaaljon muita treenivideoita.

<3 Hannele

Ps. Eräs kamuni kertoi pudottaneensa huikeat 9 kiloa Jillianin jumpan avulla, mikä on hirmuisen hieno saavutus. Jee sinä, joka tunnistat itsesi kyllä tästä :).

Ikean kuvasto 2013–2014

Viikonloppu jeajea! Ihanaa kun saa taas hetken kölliä pitkään sängyssä aamulla ja juoda aamukahvit rauhassa <3. Edellisessä postauksessa kerroin käväisseeni Ikean tuoreen kuvaston lanseerauksessa loppuviikosta, kai tekin haluatte nähdä, miltä näyttää Ikean vuosi 2013–2014?

Ikea on onnistunut siinä, mistä monet suomalaisbrändit vasta haaveilevat. Jos Suomi-kodit ovat täynnä Marimekkoa ja Iittalaa, niin Ikea on onnistunut valtaamaan melkeinpä jokaisen kodin koko maailmasta – aikamoista. 

Tässä hieman kuvasaldoa Ikean kuvastolanseerauksesta viime torstailta. En ollut yksin aamubileissä, kuten kuvasta näkyy...

Terveisiä sille lukijalle, joka toivoi mun hieman laihduttavan viime postauksessa... :D Nuo skonssit oli näääääin hyviä – unelmoin niistä vielä illallakin! Omnom.

Lääkärin määräämä karppausruokavalio on heittänyt häränpyllyä lomalla, mutta onneksi arkena voi palata ruotuun. Kuten kuvasta näkyy ;).

Mulle tää! Ja nuo kaikki muutkin jutut!

Ihana tapa muuten säilyttää vihanneksia ja hedelmiä! Tosin en osaa sanoa, miten hyvin ne säilyvät tuollaisissa suljetuissa lasipurnukoissa... :)

Poimin kuvastosta muutamia suosikkihuoneitani, mitäs tykkäätte niistä? Lisää löydätte Ikean virtuaalikuvastosta, jota pääsee lukaisemaan täältä. *klik*

<3 Hannele

Töissä taas

Aivan ensimmäiseksi armaat kiitos noista mieltä lämmittävistä kommenteista tuolla edellisessä postauksessa. En ole ehtinyt vastailla niihin, mutta mieleen ovat jääneet ja piristäneet kummasti, kun kaikki on mennyt päin honkia <3. 

Olen palaillut tällä viikolla töihin, mikä tuntuu aika kummalliselta. Arjen rutiinit ovat unohtuneet, eikä mikään oikein tunnu samalta kuin ennen – ja sitten kuitenkin kaikki on ihan kuin kuukausi sitten. Ehkäpä minä olen loman aikana muuttunut, rentoutunut ja levännyt pitkästä aikaa kunnolla? Viimeiset neljä viikkoa kun ovat ensimmäinen kunnon lomani vuosikausiin. 

Lisäksi tässä on nyt ollut iloa ja surua sen verran, että lomalle kaipaa uudestaan. Onneksi suuntaamme pian tyttöporukalla Turkkiin (jee!). 

Työpäivien mukana on tullut jälleen myös säädyllinen pukeutuminen. Kesäreleille heitettiin hyvästit viimeistään tänään, kun aikamoisten sateiden vuoksi laitoin ensimmäistä kertaa jalkaan nuo suosikkiSYYSTALVIKEVÄTEILÄMMINSÄÄsaappaani. Takkia ei onneksi tarvittu kovin pitkään.

Lomapäivien jälkeen tuntuu oudolta raahata myös koko maallista omaisuutta mukana. Onneksi suosikkiveskani on kovin tilava, sillä sinne saa sopimaan kaiken mahdollisen aina tietokoneesta välipalaherkkuihin ja tukkalenksuihin. Ongelmana toki se, että kukas sen kaiken tavaran kantaa? ;)

Saappaat: H&M

Laukku: Michael Kors

Takki: H&M

Tunika: Rare

Koru: Accessorize

Aivan ensimmäisenä aamusella kalenteristani löytyi tutustuminen Ikean uusiin valikoimiin makoisalla aamupalalla, siitä saatte postausta hieman myöhemmin. 

Miten siellä on sujunut viikko? Jokos olette palailleet töihin vai vieläkö loma jatkuu vai lähettekös tekin meidän kanssa Turkkiin lekottelemaan auringossa?

<3 Hane

Ritu-mummu

Yleensä keskityn blogissani elämän vaahtokarkkeihin ja herkullisiin puoliin, mutta tänään sellaista aihetta on vaikea löytää.

Viikonlopun onnen ja ilon jälkeen saimme tänä aamuna suru-uutisen: pitkään sairastellut mummuni siirtyi toiseen maailmaan tänä aamuna. Vaikka tätä uutista on osattu odottaa tulevaksi, leikkaa se silti surulta vain sen pahimman terän. Kuolemaan on niin vaikeaa valmistautua.

Mummu oli todellinen tehopakkaus, joka jätti jälkeensä kymmenen lasta ja järjettömän määrän lapsenlapsia. Vasemmalla kädellä tuli hoidettua lehmät ja talo, toisella lapsikatras. Kaunis nainen, jolla oli vahva luonne ja kaupungilla hänet tunnettiin teräsnaisena, joka sanoi asiat suoraan. Ritu ei turhia jahkaillut.

En voi kuin toivoa, että olen perinyt mummulta edes puolet siitä voimasta, joka hänen sisällään jylläsi.

On niin outoa että Ritu-mummua ei enää ole. Alussa kirjoitin, että tämä postaus ei kerro elämän parhaista puolista, mutta sehän oli täyttä fuulaa – mummu oli taatusti vaahtokarkkia parhaimmillaan.

Jo saapui taivaan enkeli, nosti syliin väsyneen, 

pois kantoi äidin hiljaa,

vei rannalle rauhan veen,

oli lähtijä valmiina aivan ja odotti noutajaa,

oli avoinna ovi jo taivaan,jossa rakkaat odottaa,

me jäämme vain kaipaamaan

<3

The Perfect Day

Lauantai oli täyttä rakkautta, hääpari niiiiiiiiiin onnellinen ja isosisko myös. Eikö meidän Helena vain olekin maailman kaunein morsian? Toivottavasti saan lisää kuvia myöhemmin, hääpäivä sujui niin vauhdilla, että en oikein ehtinyt riittävästi nappailemaan. Miten teillä on viikko sujunut? Suuntasin tänään työpaikalle väsyneempänä kuin aikoihin, mutta oli se sen arvoista. <3 Kiitos vielä kerran kaasot, äiti, isä, bestmanit, mun oma uroo ja tietysti hääpari - huikean hieno viikonloppu takana.

Pikkusiskon pakollinen kidutus suoritettu

Nonni. Olen kotona. Polttarit sujuivat paremmin kuin hyvin ja nyt vanhaa isosiskoa hitusen väsyttää. Oma sänky, rauha, mies ja tyynyt – oi onnea. Miten se onkin aina niin, että reissuun on ihana lähteä, mutta kotiin on vain niin parasta palata? 

Polttariperinteisiin kuuluu ettei päivästä julkaista kuvia ennen sitä todellista h-hetkeä (johon on enää viikko, iiks!), joten joutunette odottelemaan niitä hetkisen. Voin kuitenkin vannoa että kuvia on hemmetisti – niiden läpipläräämiseen taitaakin mennä tovi jos toinenkin.

Kuvasaldoa odotellessanne saatte hitusen maistiaisia männävuosilta.

<3 Tuleva morsiamme vuonna 1987 tai 1988. 

Helena sai KERRANKIN olla prinsessa! Pienenä yleensä isosisko oli prinsessa ja pikkusisko palvelustyttö, jonka tehtävänä oli siivota prinsessan huone ;D. 

Ei kommenttia. 

Näin lempeitä katseita vaihdettiin silloin kun Hannele oli ilkeä teini-isosisko ja raukka toinen fanittava ala-asteelainen. Huomaa keltainen tukka (!). 

Polttarisankarille löytyi mukaan myös kuvassa näkyvä hieno ylioppilasmekko, mutta jostain syystä se ei ollutkaan enää AIVAN IHANA, kuten miljoona vuotta takaperin. ;)

Aikaleima ei pidä ihan paikkaansa, tämä kuva taitaa olla vuodelta 2010...

Polttarit olivat kaksipäiväiset, joista ensimmäinen sujui ihan vain kaasojen ja itse morsmaikun kesken mökillä. Helena-rukka oli aluksi hädissään, mutta lopulta onnellinen.

Sisarusside on ehdottomasti jotain sellaista, jonka haluan antaa tulevaisuudessa (toivottavasti) myös omille lapsilleni – se taitaa olla yksi elämän opettavaisimpia rasittavuusrakkauksia, sillä siskot ja veljet kyllä aiheuttavat aika paljon harmaita hiuksia ja raivokohtauksia puolin ja toisin, mutta sitten se toinen ihminen on kuitenkin yksi niitä elämän tärkeimpiä ja järkyttävän rakas.

Nyt on sitten kaikkien siskosten polttarit vietetty (meitä on kolme), vielä pikkuveli olisi saateltavana avio-onneen ja alttarille. Harmi vain että isosiskolla taitaa olla kielletty menosuunta niihin bileisiin, pah ja pah.

Siirrymme tällä viikolla pääkallopaikalle Pohjanmaalle jo torstaina, sillä häät ovat puutarhahäät vanhempieni kotona. Meidän perhe on siitä huikea, että meteliä lähtee enemmän kuin laki sallii ja jokainen meistä tietää vähän paremmin, että miten hommat pitäisi hoitaa. Taidan siis tyytyä tällä kertaa aivot narikkaan -osaan ja tehdä tasan niin kuin käsketään (ei omia mielipiteitä, toim. huom.) :D

<3 Hannele