lauantai 6. joulukuuta 2014

5+1: Vinkit unelmien kylpyhuoneeseen

Kylpyhuoneen muutos voi olla usein pienestä kiinni. Itse kuitenkin sinnittelin jostain kumman syystä kolme vuotta kylpyhuoneessa, jota inhosin sydämeni pohjasta – miksi ihmeessä? Puhun tietysti Töölön kotimme pientäkin pienemmästä kopperosta, johon piti vielä mahduttaa pesukone.

Aina kun kävin suihkussa tuijotin pesukonetta ja ärsytti. Ja ne rumat laatat ärsytti vielä tuplasti enemmän. Vannoin, että kun tästä muutamme, tulee kylpyhuoneesta i-h-a-n-a ja voi sitä hetkeä, kun ensimmäistä kertaa pääsin vuokrakodin uuteen, valkolaattaiseen suihkuun – oi se oli kuulkaas pornoa onnea se.  Ei ole nimittäin aivan se ja sama missä sitä peseytyy – ainakaan jos lämmin suihku on päivän ainoita hetkiä yksin (t: äiti). 

Nyt meillä on tarkoituksena tehdä pientä remonttia sekä ylä- että alakerran kylpyhuoneisiin ja teeman mukaisesti ajattelin listata teillekin muutaman vinkin, joiden avulla voitte helposti uusia mälsää kylppäriä. 


Mikrosementillä saa aikaan huikean muutoksen! Kuvitelkaas tuonne alle laimean siniset kaakelit ja punainen lattia? Kuva lainattu: Daniel Paya

1. Muutosta mikrosementillä!

Oletko kuullut mikrosementistä? Betonipinnat ovat tällä hetkellä suosittuja sisustuksessa, mutta se voi olla haastava materiaali. Mikrosementti näyttää betonilta ja kaiken lisäksi sen voi laittaa (kuulemani mukaan) laatan päälle – ehkä helpoin tapa muuttaa täysin koko kylppäri. 

2. Kaakelitkin voi maalata

Jos muutoskohteena on vain vessa, eli ei varsinaisia suihkutiloja, voi laatatkin maalata. Myös suihkuseinämästä kauempana olevan seinän voi maalata – ei maksa paljoa, saat aikaa tuntuvan muutoksen ja hintakaan ei päätä huimaa. 


3. Näe tila uusin silmin

Astiakaappi kylpyhuoneeseen? Koko seinä pelkkää peiliä? Villit jutut toimivat usein yllättävän hyvin, testaa vaikka!

4. Hae inspiraatiota ulkomailta!

Suomalaiset tuntuvat olevan sopuleita, mitä sisustukseen tulee – kaikista kaupoista tuntuu saavan samoja juttuja, sisustuslehdet toistavat itseään ja rakennusaikakausi on helppo tunnistaa pelkkien trendien perusteella. Jep, syyllistyn itsekin tähän samaan, mutta silti kurkistus vaikkapa rapakon taakse tekee aina välillä hyvää. Älä ota vain sitä mitä annetaan, vaan selvitä mitä oikeasti haluat. 

Itse käytän tähän tarkoitukseen pääasiassa Pinterestiä – mieletön keksintö!

Korvaisitko suihkuverhon kiiltävällä lasipinnalla? Kuva lainattu: Inspire Interiors

5. Katse yksityiskohtiin

Pehmeät pyyhkeet, kullatut ripustimet, upottava kylpymatto ja kaunis saippuapullo – kaikilla näillä on merkitystä kokonaisuuden kannalta. Se on hyvä pitää mielessä niin positiivisessa kuin negatiivisessakin – esimerkiksi suora näköyhteys likapyykkiin ei taatusti tuo hyvää mieltä. 

+1 SE SIIVOUS! 

Mikään ei ole yhtä tehokas tapa muuttaa huoneen ilmettä, kuin heivata helvataan liika tavara ja jynssätä kakat pois seinästä. Aloita siis sillä, mitä sitten aiotkaan tehdä.



perjantai 5. joulukuuta 2014

Tik, tak, sanoo kello...

Olemme olleet Tukkiksen ja Nukanakin kanssa vanhempieni luona jo melkein viikon, josta noin 90 prosenttia on kulunut villasukissa lötkötellen ja saunan lauteilla köllien – aikamoinen lepoloma siis. Poju on nukkunut mummun vieressä ensimmäiseen yösyöttöön asti ja äitini on esimerkiksi hoitanut vauvan iltatoimet, joten itsekin olen saanut levätä pitkästä aikaa kunnolla – ihanaa!


Mummulasta on esitelty kuvia sen verran useasti, että päätin tällä kertaa keskittyä yksityiskohtiin.

Äitini on käsistään todella taitava ja sen vuoksi minulla on ollut esimerkiksi katossänky, upea vanhojentanssipuku, äidin tekemä huntu hääpäivänä ja vaikkasunmitä aina kauniista kampauksista ihaniin mekkoihin ja keltaiseksi maalattuun keittiöön.

Esimerkiksi ompelemisen ja floristitaitojen lisäksi äitini osaa tehdä kaappikelloja – tämän näissä kuvissa, tietty. Ei taitaisi ihan joka tytöltä (ainakaan äidin tyttäreltä) onnistua, vai mitä?


Olen perinyt äidiltäni kaiken innon tee itse -juttuihin, mutta niiden taitojen kanssa onkin sitten vähän niin ja näin... Äitini mielestä se on harjoituksen puutetta, itsestäni tuntuu että kyse taitaa sittenkin olla käsien tarkkuudesta ;).


Kuvitelkaa, että äitini on itse kaivertanut nuo kuviot, asentanut koneiston ja kirjaimellisesti tehnyt koko kellon puun työstämisestä lähtien.


Tosin tällä hetkellä kello aiheuttaa meikkiselle päänvaivaa, sillä sen raskaat lyönnit tasa- ja puolituntisina herättävät herkästi unesta havahtuvan Tukkiksen :D.

Tarkoituksena on suunnata kotikonnuille takaisin viikonlopun jälkeen, mutta sitä ennen juhlin itsenäisyyspäivää vanhojen luokkakavereiden kanssa. Asuvalinta on aiheuttanut päänvaivaa, mutta kiitos pikkusiskon vaatekaapin löysin päälleni kauniita jalokivivärejä – niistäpäs ehkä lisää huomenna tai sunnuntaina...

Ihanaa viikonloppua ja itsenäisyyspäivän odotusta! Hei ja muistakaahan osallistua vielä Raakaruoka-aika-kirjan arvontaan, se loppuu huomenna!



torstai 4. joulukuuta 2014

Hiukset raskauden ja imetyksen aikana

Raskausaikana olin täysin valmistautunut siihen että hiukset pitäisi leikata äidiksi tulon jälkeen lyhyeksi. Olen aina ihmetellyt miksi niin moni leikkaa hiuksensa, mutta nyt ymmärrän sen olevan suoraan yhteydessä hiusten lähtöön ja huonoon kuntoon – raskaus ja imetys kun voivat vaikuttaa rajustikin kutreihin. Kampaajani kertoi esimerkiksi kaljuista läikistä ja hiusmäärän puolittumisesta – huh.

Sain kuitenkin yllättyä positiivisesti, kun hiukseni paksunivat entisestään ja pituuttakin tuli reippaasti lisää. Raskaus ei siis välttämättä ole tukkatuomio.



Nappasin muutaman foton päästäni ennen kuin suuntasin kampaajalle, koska ajattelin hiusten muuttuvan aikaisemmasta. Totuus on kuitenkin se, että meikkiksen tukkatyyli on niin vakiintunut, että varmaan Helvetti jäätyy ennen kuin mun pääni muuttuu sen radikaalimmin. Okei, kerran leikkasin polkkatukan ja se oli kyllä huippu, mutta sitten kun se alkoi kasvaa kaipasin todella paljon "omia" hiuksiani. Ette usko mitä kitinää asia aiheutti :D.

Eli siis ihan samanlaiset hiukset kuin ennenkin, mutta ehkä kymmenen senttiä lyhyemmät. Kyllä mää vaan olen niin spontaani muija ettei mitään rajaa.


Raskausaikana hiukseni siis kasvoivat vauhdilla, enkä ole todellakaan huomannut minkäänlaista runsaampaa tukkasatoa imetyksenkään aikana (vaikka näin monesta suunnasta peloteltiin). Kaiken kukkuraksi kampaajani kertoi että hiuksiani on tullut lisää (?) osoitellen 10-senttisiä haivenia jakauksen kohdalta.

Mielestäni myös hiuslaatuni on muuttunut hieman karheammaksi, mikä voi olla ihan vain shampoovaihdoksen ansiota. Hiuksenihan ovat todella sileät ja menevät helposti lättänään. Kampaajankin mukaan niitä pitäisi hieman vahingoittaa, jotta niiden laittaminen olisi helpompaa. Nyt tuntuu että yksi hius on tukevampaa laatua, mikä voi tosiaan olla myös sen shampoon ansiota – vaihdoin aikaisemman shampooni Doven uuteen Oxygen-shampooseen, jossa on kyllä hinta-laatu-suhde todella kohdallaan.


Tosin voihan olla ettei tämä ole vielä tässä – esimerkiksi imetyksen lopettaminen voi hyvinkin vaikuttaa hiuslaatuun ja hiustenlähtöön. Olen nyt imettänyt kuusi kuukautta ja toivoisin tekeväni niin vielä ainakin toiset kuusi. Eli puolen vuoden päästä olemme jälleen viisaampia.

Miten teillä imetys ja raskaus on vaikuttanut hiuksiin?



keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Zara Home

Tämä voi olla monelle intohimoshoppaajalle jo vanhaa tietoa, mutta Zara Homen sivuilla vieraillessani huomasin heidän vihdoin toimittavan myös Suomeen! Ooh.

Ulkomailla Homen tuotteet on aina ehdottomasti käytävä katsomassa, heidän valikoimistaan löytyy niin paljon meidän kotiin sopivaa härpäkettä.










Niin kauniita kuvia ja tunnelmia. Noissakin kuvissa on miljoona esinettä, jotka sopisivat niin hyvin meille. Onneksi sisustuksemme ei ole valmis, ainakin valaisimia, koristetyynyjä ja muutama pikkupöytä tarvitaan vielä...




tiistai 2. joulukuuta 2014

Brio Happy

Kokemuksia Brio Happy -vaunuista luvassa – kärryt on nimittäin jääneet esittelemättä!

Vaunujen ostaminenhan on yks pirun hankala nakki – niitä käydään kääntelemässä ja vääntelemässä, erilaisia ominaisuuksia verrataan kuukausia ja sitten lopulta sitä hintaakin on katsottava tarkkaan.

Meillä käytössä on siis Brio Happy -vaunut, jotka ostimme kahdesta syystä: vaunut tuntuivat suht ketteriltä ja kevyiltä, mikä oli näin pienikokoiselle naiselle tärkeää. Lisäksi myyjä lupaili renkaiden olevan hyvät lumikeleillä. Vaunuja ostavien kannattaakin etukäteen pohtia mitkä asiat ovat vaunujen pääasiallisille käyttäjille tärkeimmät, kaikkea ei voi todellakaan saada (valitettavasti).

Niin ja muistakaahan kokeilla että vaunut mahtuvat auton takakonttiin! Ikävä yllätys muuten luvassa ;).


Äitini osti vaunut Tukkikselle syntymälahjaksi ja niitä on käytetty ahkerasti – niin hyvät kuin huonotkin puolet ovat siis tullee tutuksi tässä puolen vuoden aikana. Aluksi kesällä vaunut olivat helposti aika kuumat, lämpötilaa piti tarkkailla jatkuvasti (tosin näin taitaa olla vaunujen kuin vaunujen suhteen), nyt talvella koppa pysyy taasen hyvin lämpimänä.


Briot tuntuvat mukavan tukevilta käytettäessä ja esimerkiksi kaupungissa olen päässyt liikkumaan niillä suht näpsäkästi.

Eri ominaisuuksien käytettävyys onkin sitten aivan oma lukunsa. Jos vaunuja pitää laittaa usein kokoon, kopan asentoa muuttaa tai käyttää yhdistelmävaunujen istumaratas-mahdollisuutta ja vaunuja yhtä aikaa voipi mennä helposti hermo äitiliinillä. Nimittäin liikkuvia osasia on just liikaa ja kun kerran saat jotain muutettua, niin seuraavalla kerralla et enää muistakaan miten homma meni. Voin kertoa että hemmetin ärsyttävää siinä vaiheessa, kun vauva itkee ja kaikilla on kuuma.

Tietysti olisin voinut treenata vaunujen käyttöä miljoonaan kertaan ennen vaavin tuloa (ja tämä on suositeltavaakin), mutta enpäs silloin niin ajatellut koko asiaa. Äitini on ostanut mummulakäyttöön kirpputorilta ikivanhat vaunut, jotka ovat niin loogiset ja helppokäyttöiset, ettei ehdi edes ajatella vaunuihin tehtyjä muutoksia – sellaista käytettävyyttä toivoisin myös Brioihin, hei ingenjörit!

Lisäksi itse koppaosa on aika pieni – meidän 8-kiloinen pikkumies täyttää tilan jo aika tiukasti (etenkin nyt toppavaatekaudella).


Mehän ostimme myös Brio-lisäosan, jolla saa turvaistuimen nostettua vaunukopan tilalle. Tämä on toki ihan hyvä juttu (esimerkiksi jos vauva on nukahtanut autoon matkalla ostoksille), mutta olemme käyttäneet kyseistä ominaisuutta vain muutaman kerran nyt puolen vuoden aikana. Kannattaa siis pohtia myös tämän lisäosan todellista tarvetta tarkkaan.

Tuomio: ihan ok-käyttöiset ja ainakin omaan silmääni kivan näköiset perusvaunut, joiden kanssa voi muuten myös juosta. Tukkis on tykännyt kovasti, sehän se on kai pääasia. Jos ostat, niin tutustu tekniikkaan ennen kuin vauva syntyy.



Lomalle vauvan kanssa?

Lentobongari-pikkusiskoni on taas reissussa ja ihanat rantakuvat saivat matkakärpäsen pureman meikäläisenkin koipeen. En ole mitään matkaa tässä nyt (vielä) buukkaamassa, mutta silti olisi hauskaa kuulla kokemuksia ja kommelluksia vauvan/ taaperon kanssa matkanneilta – mitä kannattaa ottaa mukaan, mistä matkakohteista teillä on kokemuksia ja millaista on ollut? Ja ennen kaikkea mitä pikkutyyppi oli matkasta mieltä?

Jos lähdemme, emme taatusti lennä kovin kauas, koska pienen kanssa pitkä lentokonematka voi olla raskasta taivaltaa. Silti olisi hauska kuulla vähän kokemuksia myös pidemmistä matkoista – onko joku ollut esimerkiksi Jenkeissä tai Thaimaassa pikkutyypin kanssa?

Selailin tuossa vanhoja matkakuvia, joita on muuten hävettävän vähän – en ilmeisesti ole ollut liian innokas kuvaaja esimerkiksi kihlamatkamme aikana, joka taisi olla 2011, jos nyt en väärin muista... Olimme silloin Barcelonassa, vitsit miten ihana reissu sekin oli!







Tuolla reissussa oltiin pelkän pokkarikameran voimin, hippasen näkyy laadussa... Huomaa myös, ettei valokuvaus ole ollut silloin vielä erityisen rakas harrastus, mutta ehkäpä paremmat välineet ovat saaneet senkin kipinän alulle.