lauantai 26. huhtikuuta 2014

Raskausviikko 37

Huh, taas saa tehdä uuden viikkopostauksen! Miten tämä aika voi mennä näin nopeasti?

Raskausviikolla 37 minimies painaa noin 2 700 grammaa ja pituutta löytyy 44 senttimetriä. Äidille painoa on muuten kertynyt noin 7–9 kiloa vaa'asta riippuen ja vatsanympärystä en kykene enää edes laskemaan – sormet ja varpaat on taatusti loppuneet tässä touhussa jo aikaa sitten :D. 

Ensimmäistä äitienpäivää odotellessa...
Olo on ollut tällä viikolla niin paljon parempi – ihanaa! Olen päässyt hyvin liikkumaan ja saanut touhuilla jos jonkinmoista, tosin tauotus ja säännöllinen syöminen ovat tärkeitä muistettavia. Vatsa on tipahtanut alemmas, mikä on helpottanut hengittämistä ja närästystä. 

Olen huomennut kaipaavani yhtä asiaa yllättävän paljon – voi kun saisi nukkua selällään! Tai edes vatsallaan! Käännän kylkeä noin kerran yössä ja se on todella aikamoinen tapahtuma: herään, pohdin ryhdynkö kääntymään ja sitten ensin käsilläni tuen vatsaa, jotta vatsalihakset eivät suutu tapahtumasta liikaa. Sitten hitaasti ähkien hilaudun toiselle kyljelleni ja siinä sitä sitten vietetäänkin koko loppuyö, jos pissareissuja ei lasketa (ja ne ovatkin sitten aivan oma lukunsa). Kolme kiloa ihmistä mahassa on aikamoinen urakka etenkin yöaikaan. 


Laskettuun aikaan on nyt niin vähän aikaa, että tarkkailen koko ajan tuntemuksia ja kolotuksia – kipeät supistukset, krampit sun muut vaivat eivät taatusti jää huomiotta. Ennen plussatestiä sitä tarkkaili itseään samalla tapaa – voisikohan tuo vihlaisu olla nyt SITÄ ja miten mun vatsa tuntuu niin oudolta? Miksi koko ajan pitää ravata vessassa ja hei – TAASKO mulla on nälkä, onko se merkki jostain? Raskautta toivoessa ja synnytystä odottaessa ajatukset pyörivät näköjään samoissa jutuissa – oman navan ympärillä (kirjaimellisesti).



Pian tämä oman navan tarkkailu siirtyy ulkopuolisen olennon navan tarkkailuun – kuukausi enää, ei sitäkään, mikäli pikkuherra on täsmällinen.

<3 Hannele

4 kommenttia:

  1. Hyvin kuvailtu tuo öinen kääntymisprojekti. En osaa vastata miehen "mikä siinä muka on vaikeaa" -kysymyksiin, mutta nuo pari lausetta tiivistivät kyllä kaiken! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha! :D No ehkä voit sitoa hälle kolmen kilon käsipainon vatsan ympärille yöksi tyynyyn käärittynä? Ajaa ehkä saman asian.

      Poista
  2. Oi että miten ihana mahtimasu sulla on <3! Tässä salaa tulee jo ikävä omaa masua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtimasu kiittää! :) Tosin kieltämättä masuilu alkaa jo vähän riittämään, haluaisin vaan sen vauvan syliin ja lenkille :D. Niin ja sushia, sekin maistuis.

      Poista